Työkaluja tulevaisuuden työelämään

Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -hankkeessa järjestettiin 14.9.2022 Työelämä muuttuu – oletko valmis? -koulutuspilotti, joka oli suunnattu työnhakijoille ja alanvaihtajille. Koulutuksen aikana käytiin läpi tulevaisuuden työelämätarpeita, trendejä, nousevia ilmiöitä sekä uusia aloja. Asiantuntijoiden johdolla pohdittiin kuinka tulevaisuuden työelämän muutoksiin voi valmistautua ja kuinka omaa osaamista voi sanoittaa paremmin. Päivän aloitti onnellisuustutkija ja tietokirjailija Ilona Suojanen.

Mistä onnellisuus työssä syntyy ja kuinka onnellisuutta voidaan tukea? Entä onko pakko olla onnellinen ja millaista on kestävä onnellisuus? Muun muassa näihin kysymyksiin Suojanen vastasi esityksessään. Suojasen (2022) mukaan yrityksen vastuulla on tehdä työntekijä onnelliseksi.  Elämästä iso osa vietetään töissä ja jos työntekijä voi hyvin ja on onnellinen, pysyy hän myös töissä pidempään. Onnellisena työn laatu on parempaa ja sitä kautta on myös hyvä kollega muille. Jos töissä on onneton, se heijastuu yksityiselämään ja toisin päin. Suojanen kuitenkin korostaa, että töissä ei ole pakko olla onnellinen.

Ylhäällä on teksti “Onnellisuuden vastuu on jaettu”, jonka alla on hymyileviä kasvoja yhden, kahden ja neljän kasvon ryppäinä. Ensimmäisen kasvon alla lukee “Minä pidän huolta omasta onnellisuudestani”. Toisen kasvoparin alla lukee “Me pidämme huolta muiden onnellisuudesta”. Viimeisen kasvorykelmän alla lukee “Yritys pitää huolta onnellisuudestamme”.
Kuva 1. Onnellisuuden vastuu on jaettu. (Kuva: Seesam Tsokkinen, mukailtu Suojanen 2022)

Muuttuva työelämä

Trendit ja ajankuva heijastuvat myös työelämään. Tällä hetkellä suuria epävarmuustekijöitä ovat sota Euroopassa, energiakriisi, talouden taantuminen ja ilmastonmuutos. Onko turvattomuus kaverina lopullisesti? Näitä lähdimme pohtimaan yhdessä trendianalyytikko, tulevaisuusajattelija ja LABin lehtori Susanna Björklundin johdolla. 

Trendeillä on myös onneksi vastatrendejä ja yksi niistä on työkulttuurin muutos. Yritykset palkkaavat kovaa vauhtia hyvinvointijohtajia, jotka esimerkiksi kannustavat työntekijöitä käymään kävellyllä työaikana. Puhutaan neljän päivän työviikosta ja töitä voi tehdä toiselta puolelta maapalloa. (Björklund 2022.) Mitä työnantaja voi tarjota, kun raha ei merkitse enää niin paljoa? Björklundin (2022) mukaan yritysten kannattaa panostaa hyvinvointiin ja elinikäiseen oppimiseen. Ihmisillä on keskiarvolta 12 työpaikkaa elämänsä aikana ja keski-ikä ammatin vaihtamiseen on 39 vuotta. Björklund muistuttaa, että koskaan ei ole liian vanha tai myöhäistä ottaa elämälleen uutta suunta vaihtamalla työpaikkaa tai alaa.

Osallistujat istuvat pöydissä ja salin etuosassa on valkokangas, jossa lukee “Tarve uusille taidoille työpaikalla, erityisesti sosiaalisille, emotionaalisille ja kehittyneille kognitiivisille kyvyille.”
Kuva 2. Susanna Björklund piti teemapuheenvuoron työelämässä vallitsevista trendeistä. (Kuva: Katariina Pakarinen)

TKI-asiantuntija Paula Nurminen LAB Muotoiluinstituutista piti teemapuheenvuoron omasta muutoskyvystä työelämässä. Miten muutoksiin olisi helpompi suhtautua? Nurmisen (2022) mukaan ympäröivistä muutoksista selviämiseen auttaa keskittyminen omaan hyvinvointiin, itsensä johtamiseen ja hyvään elämänhallintaan. 

Opi tunnistamaan omat vahvuutesi

LAB Muotoiluinstituutin TKI-asiantuntija Marjut Suokas esitteli osallistujille erilaisia menetelmiä vahvuuksien tunnistamisen, niiden sanoittamisen sekä itsensä markkinoinnin tueksi.  Suokkaan (2022a) mukaan itsereflektio on tehokas ja vaikuttava menetelmä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja osaamisen sanoittamiseen. Apuna voi käyttää käsimalli-työkalua, jossa jokaisessa sormessa on oma kysymys. 

Jokaisella on omat vahvuutensa, mutta ne voivat olla piilossa tai tunnistamattomissa. Avuksi tunnistamaan voi pyytää ystävää, puolisoa tai perheenjäsentä. Omia vahvuuksia voi myös miettiä harrastuksen, ihmissuhteiden tai vaikkapa koulun kautta. Vahvuudet kehittyvät taidoiksi ja niitä tulee aktiivisesti kehittää ja hyödyntää. Osaamisen laskukaavassa 100 %:sta 10 % on hankittu tutkinnosta, kirjasta, koulutuksesta tai sertifikaatista, 20 % vuorovaikutuksesta, palautteesta ja tiimityöstä, ja loput 70 % osaamisesta on hankittu elämällä ja tekemällä. (Suokas 2022b.) 

Kirjoittaja

Seesam Tsokkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin JATKO-hankkeessa asiantuntijana.

Lähteet

Björklund, S. 2022. Tulevaisuuden työelämä. Esitys Työelämä muuttuu – oletko valmis? -tapahtumassa 14.9.2022.

Nurminen, P. 2022. Oma muutoskyky työelämässä. Esitysmateriaali. Työelämä muuttuu – oletko valmis? -tapahtuma 14.9.2022. Julkaisematon.

Suojanen, I. 2022. Onnellinen työelämä – paradoksiko?. Esitys Työelämä muuttuu – oletko valmis? -tapahtumassa 14.9.2022.

Suokas, M. 2022a. Vahvuuksien tunnistaminen ja osaamisen sanoittaminen työelämätaitoina. LAB Focus. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/vahvuuksien-tunnistaminen-ja-osaamisen-sanoittaminen-tyoelamataitoina/ 

Suokas, M. 2022b. Osaamisen sanoittaminen ja sen markkinointi. Esitysmateriaali. Työelämä muuttuu – oletko valmis? -tapahtuma 14.9.2022. Julkaisematon.

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO). Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *