Vaikeaa munuaistautia sairastaa arvioiden mukaan jopa noin 10 % väestöstä. Kyseessä on maailmanlaajuisesti merkittävä ja kasvava kansanterveysongelma, jonka taustalla vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen ja tyypin 2 diabeteksen yleistyminen. Osa sairastuneista tarvitsee munuaiskorvaushoitoa. Munuaiskorvaushoito vaikuttaa hyvin paljon potilaan arkeen ja koettuun elämänlaatuun ja sairastunut tarvitseekin monipuolista tukea ja ohjausta sairautensa aikana. On tärkeää valita potilaalle parhaiten sopiva hoitotapa ja auttaa potilasta ymmärtämään oma aktiivinen roolinsa sairautensa hoidossa. Tutkimusten mukaan potilaan valmentaminen oman hemodialyysihoidon toteuttamiseen parantaa hoidon tuloksia ja lisää potilaan sitoutumista hoitoon (Suomen nefrologiayhdistys ry 2024).
Perehdytyksen merkitys hoitajan osaamiseen
Tunnistamalla omahoitoon kykenevät potilaat ja ohjaamalla potilaita laadukkaasti voimme lisätä potilaiden omatoimisuutta. Tämä edellyttää hemodialyysiyksikön henkilökunnalta monipuolisia ohjaustaitoja ja kykyä arvioida potilaan tilannetta. (Mykkänen 2024.) Laadukkaalla perehdytyksellä voidaan vahvistaa hoitajan osaamista ja kehittää ammatissa vaadittavia taitoja. Lisäksi hyvä perehdytys sitouttaa työntekijää työyhteisöön ja antaa mahdollisuuden kehittyä. (Aittovaara ym. 2022; Eklund 2018.) Perehdytys tukee myös työntekijän viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta. Aittovaaran ym. (2022) mukaan laadukas perehdytys on sellaista, jossa perehtyjä voi olla aktiivinen osapuoli. Perehdytyksen tulisi olla yhtenäistä, mutta samanaikaisesti tukea työntekijän yksilöllisiä oppimistarpeita.
Tukea omatoimisten potilaiden ohjaukseen
Keski-Suomen hyvinvointialueella on käytössä Intro, joka on työntekijöiden perehdytykseen suunniteltu ohjelmisto. Intron avulla perehdyttäminen on suunnitelmallista ja tehokasta. Perehdytyssuunnitelmista voidaan luoda tehtäväkohtaisia ja jaksottaa ne eri mittaisiin osakokonaisuuksiin. (Intro 2024)
LAB-ammattikorkeakoulun munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen kehittämistehtävän tuloksena valmistui Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan munuaiskeskukseen syventävä perehdytysohjelma hoitajille. Perehdytysohjelman avulla kehitetään hemodialyysihoitajan valmiuksia ohjata potilasta toteuttamaan hoitoansa itse. Perehtyjä on itse aktiivinen toimija, joka ottaa vastuuta omasta etenemisestään ja oppimisestaan. Perehdytysohjelman materiaaliin on perehtyjän helppo palata myöhemminkin, hänen niin halutessaan. Ohjelma huolehtii automaattisesti, että perehdytykseen liittyvät tehtävät tulee tehtyä ajallaan lähettämällä muistutuksia perehtyjän sähköpostiin.
Tavoitteena “omahemo”
Syventävän perehdytysohjelman valmistuessa siitä pyydettiin palautetta työyhteisön jäseniltä, jotka ovat osallistuneet omatoimisten potilaiden ohjaukseen. Saadun palautteen mukaan perehdytysohjelman sisältö on ymmärrettävää ja ulkoasu on selkeä, sekä hyödynnettävissä omassa työskentelyssä. Perehdytysohjelma sai positiivista palautetta myös perehdytysmateriaalin monipuolisuudesta sekä lähteiden luotettavuudesta. Kehittämisideoina esiin tuotiin perehdytysosioiden aikataulutus, joka koettiin liian tiiviiksi, ja myös linkkeihin toivottiin lisää videomateriaalia hoidon aloituksesta ja lopetuksesta. Palautteen ansiosta perehdytysosioiden aikataulutusta muutettiin pidemmäksi, ja videomateriaalia lisätään ensi vuoden aikana.
Tulevaisuudessa tavoitteena on käynnistää Sairaala Novan munuaiskeskuksessa omatoimisten potilaiden yksikkö eli ”omahemo”, jossa potilaat toteuttavat hemodialyysihoitoansa itsenäisesti hoitajan toimiessa tukena ja valmentajana. Tavoitteena on myös kehittää perehdytyssuunnitelmaa ja ohjausmateriaalia jatkossakin, sitä mukaa, kun saamme lisää kokemusta omatoimisten potilaiden ohjauksesta.
Kirjoittajat
Hannamari Veistämö on sairaanhoitaja ja munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Veistämö työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan munuaiskeskuksessa vuorovastaavana.
Tanja Malinen on sairaanhoitaja ja munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Malinen työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan munuaiskeskuksessa hemodialyysihoitajana.
Matleena Takaluoma toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Aittovaara, A., Kylmä, J., Rauta, S., Meriö, A., Junttila, K., Paavilainen,E. & Haapa, T. 2022. Uusien työntekijöiden kokemukset perehdytyksestä ja sen aikaisesta oppimisesta leikkaus- ja teho-osastoilla. Laadullinen tutkimus. Tutkiva Hoitotyö 20(1), 20–29.
Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: Grano Oy.
Intro. 2024. Grade Solution Oy. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://introperehdytys.fi
Mykkänen, K. 2024. Vapautta ja vastuuta: hemodialyysihoidossa olevien näkemyksiä omatoimisesta dialyysihoidosta. Opinnäytetyö YAMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403063943
Suomen nefrologiayhdistys ry. 2024. Vaikean kroonisen munuaistaudin hoidon ohjaus. Suomen strategia. Suomen nefrologiayhdistyksen työryhmä. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa 1_SNY_-CKD-strategia.pdf