Arjen opas omahoidon tueksi uusille hemodialyysipotilaille                

Munuaisten tehtävänä on poistaa elimistöstä kuona-aineita sekä säädellä neste-, suola- ja happo- emästasapainoa. Munuaistauti voi johtaa elimistön toimintahäiriöihin, jolloin tarvitaan dialyysihoitoa. (Saha 2021.) Dialyysihoito korvaa loppuvaiheen munuaistautia sairastavan potilaan heikentynyttä munuaistoimintaa. Suurin osa dialyysipotilaista käy hoidossa hemodialyysissä dialyysikeskuksissa kolme kertaa viikossa, 4–5 tuntia kerrallaan. Hoitoa jatketaan elämää ylläpitävänä hoitona munuaissiirtoon tai kuolemaan asti. (Aaltonen 2019.)

Potilaiden omahoitoa saadaan parannettua laadukkaalla potilasohjausmateriaalilla. Potilasohjausmateriaali täydentää suullisesti saatua ohjausta, koska potilaat pystyvät muistamaan vain osan kuulemastaan. Kirjallisten potilasohjeiden käyttö on yleistä ja hoitohenkilökunta kokee hallitsevansa niiden käytön osana ohjaustyötään. Digitalisaation myötä sähköiset ohjausmateriaalit lisääntyvät, mutta se vaatii potilailta teknistä osaamista, ja kaikilla ei ole siihen mahdollisuuksia. Ohjaus tuleekin sovittaa potilaan henkilökohtaisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. (Eskolin ym. 2021.)

Hemodialyysipotilaiden arjen ohjaus

Hemodialyysipotilaat tarvitsevat paljon yksilöohjausta. Hyvällä ohjauksella voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti potilaan vointiin ja hoidon kannalta merkittäviin asioihin. Ohjaus on intensiivisintä hemodialyysihoitojen alkaessa, mutta jatkuu koko hoitojakson ajan.

Suurin osa dialyysipotilaista joutuu noudattamaan nesterajoitusta, koska ongelmana on nesteen kertyminen. Virtsaa erittyy usein vähän tai ei ollenkaan. Suositeltu päivittäinen kokonaisnestemäärä on 800 ml + virtsamäärä. Sairastuessa nestemäärän arvioinnissa tulee huomioida mahdollinen ripulointi, kuumeilu tai oksentelu. (Aaltonen 2019.) Suolan käyttöä on myös syytä rajoittaa, sillä liiallinen suolan saanti lisää janon tunnetta (Sinkko & Leinonen 2021).

Hemodialyysihoidon toteuttaminen edellyttää potilaalta dialyysiin tarkoitettua veritietä. Veriteinä voidaan käyttää valtimo-laskimoavannetta eli fisteliä, keinomateriaalista tehty verisuonisiirrettä eli graftia tai keskuslaskimokatetria. Katetri voi olla väliaikainen tai pysyvä katetri, ja se on tarkoitettu vain dialyysikäyttöön, katetrikomplikaatioiden ehkäisemiksi. Fisteli- ja graftikädestä ei saa ottaa verinäytteitä, ei mitata verenpainetta eikä kanyloida. Näin turvataan veritien auki pysyminen, sillä joillakin dialyysipotilailla voi olla isoja haasteita uuden dialyysireitin löytämisessä. (Aaltonen 2019.)

Tukea omaan hoitoon

Kehitystehtävämme tuotoksena syntyi potilasopas Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Munuaiskeskukseen. Opas annetaan potilaan aloittaessa hemodialyysihoidot. Oppaassa kerrotaan, mitä asioita veritiessä tulee huomioida ja miten huolehditaan veritien hygieniasta. Lisäksi opas sisältää hemodialyysipotilaan nesterajoitusohjeistuksen ja yksikköämme koskevia käytännön ohjeita. 

Opas mahdollistaa aiheeseen palaamisen ohjaustilanteen jälkeen eli potilaan kotona. Oppaalla pyritään tukemaan potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa. Hoitohenkilökunta taas voi hyödyntää opasta ohjaustilanteissa, ja oppaan avulla varmistetaan tasavertainen ohjaussisältö kaikille potilaille.

Alkuun oppaasta tehtiin raakaversio, jota koekäytettiin kesän ajan potilastyössä. Tämän jälkeen hoitohenkilökunnalle tehtiin anonyymi sähköinen kysely, jonka pohjalta tehtiin muokkauksia. Sisältöä tarkennettiin, mutta suurimmat muutokset liittyivät oppaan visuaalisuuteen. Oppaasta tehtiin kiinnostavamman näköinen kuvin ja värein sekä sisältöä selkeytettiin.

Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat oppaan tarpeelliseksi potilaille sekä hoitohenkilökunnalle. Materiaali tullaan ottamaan käyttöön dialyysiosastolla ja nefrologian poliklinikalla. Tulevaisuudessa opas tullaan liittämään osaksi sähköisiä digihoitopolkuja, jolloin potilas voi valita, haluaako oppaan sähköisenä vai kirjallisena.

Lähteet

Aaltonen, S. 2019. Dialyysipotilas vuodeosastolla. Duodecim. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15203

Eskolin, S., Inkeroinen, S., Riuttaskorpi, M. & Virtanen, H. 2021. Terveyttä edistävä ohjaus. Turun yliopisto. Sarja A84.

Saha, H. 2021. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Duodecim. Viitattu 11.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00587

Sinkko, J. & Leinonen, S. 2021. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan ravitsemus. Duodecim. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16256