Työkaluja globaalikasvatukseen korkeakouluissa

Aktiivisen maahanmuuton ja muuttuneen työelämän myötä globaaleihin haasteisiin vastaamisessa tarvitaan uutta tietoa ja osaamista. Näihin tarpeisiin pyrkii vastaamaan GLOBDIVES-hanke (LAB 2023), joka kehittää viitekehystä maailmankansalaisuuden ja monimuotoisuuden opettamiseen.

Globaalikasvatus

Globaalikasvatuksella tarkoitetaan tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vastaamaan muun muassa kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen sekä globalisoituneen talouden vaatimiin uusiin tavoitteisiin (Vestman 2021, 5). Siihen kuuluu keskeisesti maailmankansalaisen etiikan pohtiminen, maapallon resurssien rajallisuuden ymmärtäminen sekä uusien taitojen opetteleminen liittyen siihen, kuinka toimia vastuullisemmin (Opetushallitus 2023).

Korkeakouluissa globaalikasvatus on vähäistä, vaikka juuri nuoret aikuiset ovat vastuussa esimerkiksi vasta muotoutumassa olevista kuluttamisvalinnoistaan. Globaalikasvatukseen kuuluvat vieraiden kulttuurien tunteminen ja moninaisten tiimien johtaminen eivät tule esiin opintojaksoina juuri ollenkaan opetussuunnitelmissa.

Kestävän kehityksen teemoja integroidaan opintojaksoihin, mutta pakollisia monikulttuurisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä opintojaksoja on vain kansainvälisissä koulutusohjelmissa ja sosiaalialan tutkinnossa. Näin ollen voidaankin kysyä, mitkä ovat valmistuneiden opiskelijoiden valmiudet työskennellä monikulttuurisilla työpaikoilla tai koulutammeko heistä aktiivisia ja suvaitsevia kansalaisia, jotka haluavat luoda parempaa huomista ja ratkaista globaaleja ongelmia.

Toimeksiannon tuotokset

Kirjoittajat ideoivat GLOBDIVES-hankkeeseen neljä aktiviteettia globaalikasvatuksen opintojaksolla hyödynnettäviksi. Tehtävät ovat monipuolisia ja käytettävissä korkeakoulukontekstissa sekä lähi- että verkko-opetuksessa. Ne pyrittiin tekemään eri kulttuuriympäristöihin sopiviksi sekä aikaa kestäviksi. Kaikkiin tehtäviin laadittiin pedagoginen ohjeistus.

Esimerkiksi unelmakarttatehtävässä hahmotellaan omaa utopiaa. Tehtävään sisältyy pohdintaa siitä, miten jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa unelmamaailmansa toteutumiseen.

Toisessa tehtävässä luotiin videot uuden, eri kulttuurista tulevan työntekijän ensikohtaamisista työpaikalla. Pahaa tarkoittamatta kaksi vanhaa työntekijää sanoo kommentteja, jotka ovat eri kulttuuritaustan omaavalle työntekijälle loukkaavia mikroaggressioita. Tehtävän tavoitteena on oppia virheiden kautta, mitä tilanteessa olisi voinut tehdä tai sanoa toisin.

Videoiden suunnittelu sisälsi eettistä pohdintaa. Videoissa käytettiin käsinukkeja ja esimerkkinä kulttuuristetusta, uudesta työntekijästä koiranukkea, sillä videolla ei haluttu vahvistaa johonkin ihmisryhmään liitettyä stereotypiaa. Tehtäviin laadituissa pedagogisissa suunnitelmissa korostettiin ryhmän psykologista turvallisuutta tehtävän toteutuksessa. Toimeksiannossa opiskelijat myös vahvistivat omaa pedagogista ja eettistä osaamistaan digitalisaatio-osaamiseen yhdistettynä.

Lähteet

Heino, J., Karttunen, R., Lammensalo, S. & Maukonen, J. 2023. Kehittämiskokeilun tuotos. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakso. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.

LAB. 2023. Global citizenship & Diversity Management Skills in Higher Education. GLOBDIVES. Hanke. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/global-citizenship-diversity-management-skills-higher-education

Opetushallitus. 2023. Globaalikasvatus ja kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/globaalikasvatus-ja-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Vestman, A. 2021. Opettajien kokemuksia toimivasta globaalikasvatuksesta ja globaalikasvatukseen soveltuvista työtavoista. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/78948/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202112135935.pdf?sequence=1&isAllowed=y