Päijät-Hämeessä on paikallisille organisaatioille tarjolla mahdollisuus liittyä Ilmastokumppaniksi. Ilmastokumppanuus tukee organisaatioiden ilmastotyötä erilaisten materiaalien, viestinnän, tilaisuuksien ja verkoston avulla. (Päijät-Hämeen liitto 2024.) Syyskuussa 2024 käynnistynyt LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston LUONTOLAS-hanke tarttuu ajankohtaiseen luonnon monimuotoisuusteemaan tavoitteenaan uudistaa Ilmastokumppanuutta ja tarjota organisaatioille tukea jatkossa myös luonnon monimuotoisuusvaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan (LAB 2024).
Mitä Ilmastokumppanuus on?
Päijät-Hämeen kuntien yhteinen Ilmastokumppanuustoiminta alkoi vuonna 2021. Ilmastokumppaniksi voivat liittyä päijäthämäläiset yritykset ja yhteisöt. Ilmastokumppanuus käynnistyy oman organisaation ilmastotoimien alkukartoituksella, ilmastotavoitteiden asettamisella ja Ilmastokumppanuussitoumuksen allekirjoituksella. Toimijat pääsevät mukaan kumppanuusverkostoon ja saavat käyttöönsä Ilmastokumppanuudesta kertovan tunnuksen ja näkyvyyttä oman kuntansa viestinnässä. Omia ilmastotavoitteita seurataan ja päivitetään vuosittain. Toiminta on osallistujille maksutonta. (Päijät-Hämeen liitto 2024.) Nykyään aktiivisia Ilmastokumppaneita on noin 50. Lisäksi moni organisaatio on osallistunut toimintaan osan aikaa. (Päijät-Hämeen liitto 2022; Ilmastokumppanuus Päijät-Hämeessä 2024.)
Miksi luontovaikutukset ovat organisaatioille tärkeitä?
Nykyisen hälyttävän luontokadon hillitsemiseen tarvitaan myös yrityksiä ja yhteisöjä, jotta ympäristömme pysyy elinkelpoisena ja terveet ekosysteemit pystyvät jatkossakin kestävästi tarjoamaan ihmisen elämän ja (liike)toiminnan edellytykset (Sihvonen et al. 2022). Luonnon monimuotoisuusvaikutusten arviointi on tulossa yhä vahvemmin osaksi yritysten arkipäivää myös lainsäädännön, kuten kestävyysraportointisäädösten, myötä (Teknologiateollisuus ry 2024). Julkisessa keskustelussa vilisee termejä kuten luontopositiivisuus, luonnonarvomarkkinat ja ekologinen kompensaatio. Tämä lisää myös tarvetta tiedolle ja työkaluille, jotta organisaatiot pääsevät alkuun luontotyössään.
LUONTOLAS-hankkeen yhtenä tavoitteena on laajentaa Ilmastokumppanuutta luonnon monimuotoisuusvaikutusten tarkasteluun (LAB 2024). Siirtymä ilmastonäkökulmasta laajempaan luontonäkökulmaan edellyttää ymmärrystä ilmastotoimien ja luonnon monimuotoisuustoimien positiivisista ja negatiivisista kytköksistä ja voi edetä vaiheittain, kuten kuvassa 1.
![[Alt-teksti: [Infograafi. Ensimmäisessä vaiheessa ilmastotoimenpidesuunnitelma voi keskittyä pelkästään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai ottaa lisäksi luontokadon hillinnän ja luonnon tilan ennallistamisen huomioon ilmastotoimien edistämisen näkökulmasta. Seuraavassa vaiheessa on erilliset ilmasto- ja luontotoimenpidesuunnitelmat ja -tavoitteet sekä yhteiskunnalliset tavoitteet, joiden välillä myös arvioidaan synergioita ja negatiivisia kytköksiä. Viimeisessä vaiheessa luodaan integroitu toimenpidesuunnitelma, jossa luontotoimia hallitaan kokonaisvaltaisesti, ilmastotoimet ovat osa luontotoimia ja otetaan yhteiskunnalliset vaikutukset huomioon.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/12/1086_2024_Paijat-Hameen-ilmastokumppanuus-laajenee-luonnon-monimuotoisuusvaikutuksiin-1024x462.jpg)
Olennaisen tiedon sekä työkalujen tarve
LAB kerää luonnon monimuotoisuudesta uusinta tietoa ja jalostaa tietoa Ilmastokumppaneiden toimintaa tukevaksi materiaaliksi. Myös Ilmastokumppanuuden alkukartoituslomake uudistetaan. Ilmastokumppanuustoimintamallin kehittämisen tueksi LAB kokoaa ryhmän vähintään kolmesta paikallisesta pk-yrityksestä ja muista sidosryhmistä. Ilmastokumppanuutta uudistetaan muun muassa yhteisissä kehittämistilaisuuksissa ja yritysten vertaisoppimisen tilaisuuksissa.
Ilmastokumppanuuden kehitystyö käynnistyi LABin, Päijät-Hämeen liiton ja Ilmastokumppanuuskuntien yhteisessä ideointitapaamisessa Orimattilassa marraskuussa 2024. Tapaamisessa todettiin tarve Ilmastokumppanuuskonseptin yleiselle kehitykselle ja verkoston aktivoinnille. Tarvetta on erityisesti toimialakohtaisesti olennaiselle tiedolle ja työkaluille, jotka ovat ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevasta informaatiotulvasta valmiiksi suodatettu.
Ilmastokumppanuuden uudistuksen tavoitteena on tarjota konkreettista, lähellä kumppaneiden arkipäivää olevaa apua, jolloin selkeät hyödyt edistävät organisaatioiden sitoutumista kumppanuuteen, ylläpitävät verkoston aktiivisuutta ja näin edistävät alueellista kestävyyttä ja kilpailukykyä.
Kirjoittaja
Heli Kasurinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja LUONTOLAS-hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
Ilmastokumppanuus Päijät-Hämeessä. 2024. Facebook. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.facebook.com/IlmastokumppanuusPH
LAB. 2024. LUONTOLAS ─ Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/LUONTOLAS
Päijät-Hämeen liitto. 2022. Päijät-Hämeen Ilmastokumppanit huhtikuussa 2022. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://indd.adobe.com/view/4e8925dc-7700-4fa7-b13a-63d3a18960a7
Päijät-Hämeen liitto. 2024. Ilmastokumppanuus. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://paijat-hame.fi/ilmastokumppanuus/
Sihvonen, H., Clément, N., Pessala, P., Koski, I., Linnamaa, P., Mäntylä, I., Saario, M. & Hjelt, M. 2022. Mitä luonto merkitsee liiketoiminnalle? Riippuvuudet, vaikutukset ja mahdollisuudet. Sitran selvityksiä 202. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/sitra-mita-luonto-merkitsee-liiketoiminnalle-1.pdf
Teknologiateollisuus ry. 2024. Luonnon monimuotoisuuden käsikirja yrityksille. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/11/LuMo-kasikirja_final-1.pdf
TNFD. 2024. Discussion paper on Nature transition plans. Taskforce on Nature-related Financial Disclosures. tnfd.global. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://tnfd.global/wp-content/uploads/2024/10/Discussion-paper-on-nature-transition-plans.pdf?v=1729942723
