Poistotekstiilin lajittelu vaatii tekniikkaa ja näppituntumaa

Poistotekstiilin lajitteluprosessi voidaan jakaa esilajitteluun, jatkolajitteluun ja materiaalilajitteluun. Esilajittelun tarkoitus on erotella kerätystä poistotekstiilistä keräykseen kuulumattomat tekstiilit ja muut tuotteet, jatkolajittelussa puolestaan sellaisenaan uudelleenkäyttökelpoiset sekä mekaaniseen kierrätykseen soveltumattomat tekstiilit poistetaan ja lopulta materiaalilajittelussa jäljelle jääneet tekstiilit erotellaan toisistaan materiaalin perusteella. (Lounais-Suomen jätehuolto 2022.)

Tekstiilikuidut jaetaan raaka-aineen mukaan luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Luonnonkuiduiksi luetaan kasvi-, eläin- sekä mineraalipohjaiset kuidut. Tekokuituihin puolestaan kuuluvat muunto-, synteettiset sekä epäorgaaniset kuidut. (Suomen tekstiili & muoti 2018, 30.) Tuotetuimpia tekstiilikuituja ovat luonnonkuiduista kasvipohjainen puuvilla ja epäorgaanisista kuiduista öljypohjainen synteettinen polyesteri, jonka osuus kaikesta tekstiilin tuotannosta oli 57 prosenttia vuonna 2017 (Textile Outlook International 2018; Suomen tekstiili & muoti 2018, 6). Kuluttajalle tutuimpia tekstiilimateriaaleja lienee juuri polyesteri sekä puuvilla, vaikkakin suomalaisille tunnettuja materiaalia ovat varmasti myös villa ja pellava.

lajittelulaatikoita joissa vaatemateriaalia
Kuva 1. Kuluttajalle tuttuja tekstiilimateriaaleja ovat esimerkiksi polyesteri, puuvilla ja villa. (RODNAE Productions 2021)

Materiaalien tunnistaminen osana lajitteluprosessia

Eri tekstiilimateriaaleja kyetään tunnistamaan käsin ammattitaidolla tai teknologiaa hyödyntämällä. Tekstiilien teknologiseen materiaalitunnistamiseen käytetään lähi-infrapuna- eli NIR-spektroskopiaa, jossa näytteen laitteella saatua absorptiospektriä verrataan kirjaston tietokantaan. NIR-teknologiat ovatkin jo yleisesti käytetty laaduntarkkailujärjestelmä orgaanisille materiaaleille, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, jossa muun muassa rasvapitoisuutta voidaan tarkastella elintarvikkeesta. NIR-teknologiaan pohjaava materiaalin tunnistusmenetelmä on käytössä myös LAB-ammattikorkeakoulun ReiskaTex –pilotlajittelulinjastossa. Se kykenee tunnistamaan useita materiaaleja, ja esimerkiksi puuvilla, viskoosi, villa ja polyesteri pystytään jo sujuvasti erottelemaan toisistaan niiden kemiallisten koostumuserojen seurauksena. Vastaavaa tekniikkaa tullaan tarvitsemaan tekstiilien kiertotalouden sujuvoittamiseksi, mikäli ylentävät kierrätysmenetelmät yleistyvät ja prosesseja halutaan kuluttajapoistotekstiileille optimoida.

Kuva 2. Kuvassa LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratoriossa sijaitseva ReiskaTEX-lajittelulinjasto (Kuva: Enni Arvez)

Teknologia ei kuitenkaan tällä hetkellä yksinään riitä, vaan myös manuaalisesti tehtävää lajittelua tarvitaan. Saatavilla ei vielä ole sellaista teknologiaa, joka pystyisi erottelemaan sellaisenaan uudelleenkäyttöön, materiaalihyödyntämiseen ja polttoon soveltuvat kuluttajatekstiilit toisistaan. Tämä lajitteluprosessin vaihe tulee tehdä manuaalisesti lajitteluun koulutetun työntekijän voimin jätteen etusijajärjestys huomioon ottaen. (EuRic 2021, 5.) Tarjoamalla käsin tapahtuvan lajittelun yhteyteen tehokkaasti toimiva käsikäyttöinen NIR-laite, voitaisiin lajittelua helpottaa ja varmentaa prosesseihin ohjattavan materiaalin oikeellisuus ja siten alentaa ylläpitokustannuksia.

Teknologia soveltuu siis hyvin tukemaan materiaalitunnistamista, mutta manuaalista esi- tai jatkolajittelua sillä ei vielä voida korvata. Näissä lajittelun vaiheissa tarvitaan ihmisen näkö-, haju- ja tuntoaistia, joita ainakaan vielä ei kone pysty korvaamaan.

LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n ja Harjulan Setlementti ry:n Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -yhteistyöhankkeessa luodaan toimintamallia poistotekstiilin erilliskeräykselle Päijät-Hämeen alueella. Linkki Tekstiilit kiertoon -hankkeen verkkosivuille.

Kirjoittajat

Niko Rintala toimii LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratorion ja -hankkeiden kehitysinsinöörinä, materiaalitekniikan asiantuntijana.

Enni Arvez toimii Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hankkeen projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

EuRic. 2021. Handling & Sorting Spesifications. For re-use and recycling of used textiles. Brussels: EuRic Textiles. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://www.euric-aisbl.eu/position-papers/item/549-handling-sorting-specifications-for-re-use-and-recycling-of-used-textiles

Lounais-Suomen jätehuolto. 2022. Lajitteluprosessi. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://poistotekstiili.lsjh.fi/poistotekstiilin-kerays-ja-lajittelu/lajitteluprosessi/

RODNAE Productions. 2021. Used For Segregating Things at Home. Viitattu 23.3.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/boxes-used-for-segregating-things-at-home-8581413/

Suomen tekstiili & muoti. 2018. Kuitujen tuotanto, kulutus ja hinnat. Viitattu 23.2.2022. Saatavissa https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/stjm/uploads/20180628171618/Kuitujen-tuotanto-kulutus-ja-hinnat-13.6.2018.pdf

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Tekstiilit kiertoon. Projekti. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekstiilit-kiertoon  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.