Euroopan vihreän siirtymä tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Jotta vihreä siirtymä olisi oikeudenmukainen ja osallistava kaikille, tulee ilmasto- ja ympäristöhaasteet nähdä mahdollisuuksina (Euroopan komissio 2024). Yhteiskehittämisen avulla pystytään osallistamaan tavoitteellisesti eri sidosryhmiä, joiden kanssa voidaan kehittää esimerkiksi uusia tuotteita, palveluita, liikeideoita, strategiaa tai toimintatapoja (Kähkönen & Villa 2023).
Yhteiskehittämistyöpaja järjestettiin osana Muotoilulla uudistavaa kasvua: orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana -hanketta (MUOKS), joka etsii ratkaisuja ja testaa uusia kaupunkivihreän lisäämisen mahdollisuuksia. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2025. Hankkeessa kehitetään viherrakentamisen innovaatioita ja ratkaisuja muotoilun keinoin orgaanisia kuituja hyödyntäen. (Nurminen 2024)
Viherkasvatuspilotteja toteutetaan eri kaupunkikohteissa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Ennen toteutusta tarvitaan ymmärrystä toimintaympäristöstä, mihin ideoita tullaan toteuttamaan. Osana kartoitusta järjestettiin hankkeen ohjausryhmälle työpaja, jossa eri alojen toimintaympäristöymmärryksestä saatiin tietoa PESTEL-analyysiä hyödyntämällä.
PESTEL uudistavan kaupunkitilan yhteiskehittämisen apuna
Työpajan pohjana toimi PESTEL-analyysi ja sen eri osista tehdyt apukysymykset. Apukysymysten avulla työpajan osallistujan on helpompi käsitellä laajaa ja kompleksista kokonaisuutta työpajan rajatussa ajassa. PESTEL ja apukysymykset kannustivat osallistujia pohtimaan toimintaympäristössä esiintyviä mahdollisuuksia ja esteitä uudistavan kaupunkitilan kehittämisessä (Kuva 1).
PESTE- tai PESTEL-analyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan kerätä tietoa toimintaympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Analyysi koostuu poliittisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, teknisestä ja ekologisesta sekä mahdollisesta lainsäädännöllisestä osasta (Kuva 1) PESTEL-analyysi soveltuu laajuudeltaan eri tasoisten toimintaympäristöjen tarkasteluun. (Heponiemi & Suutari 2022).
Työpaja järjestettiin ohjausryhmän kokouksen yhteydessä hybridityöpajana. Työalustana hyödynnettiin Miroa, jossa etäyhteydellä työskentelevät pienryhmät pystyivät täyttämään valmiiksi luotuja PESTEL-pohjia. Ryhmät vastasivat kysymyksiin hyödyntäen digitaalisia tarralappuja. Tuloksia käytiin yhdessä keskustellen läpi työskentelyn jälkeen.
Työpajassa löydettiin useita uudistavaa kaupunkikehittämistä tukevia tekijöitä sekä mahdollisuuksia, joita viherratkaisujen kehittäminen voisi tuoda kaupungille ja sen asukkaille. Viherrakentamisen avulla voidaan lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja samalla helpottaa yritystoimintaa. Työskentely nosti hyviä huomioita siitä, millaisia esteitä kehityksen tiellä voi olla, kuten ekonomisten vaikutusten mittaamisen vaikeus. Työpajassa tehdyt havainnot auttavat pilottien toteutuksessa. Eri alojen asiantuntijoiden panos työpajassa pohjustaa viherrakentamisen toimintamallin rakentamista.
Kirjoittajat
Ilona Havu opiskelee palvelumuotoilua LAB-ammattikorkeakoulussa ja työskentelee harjoittelijana MUOKS-hankkeessa.
Paula Nurminen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii MUOKS-hankkeessa projektipäällikkönä.
Lähteet
Euroopan komissio 2024. Vihreä siirtymä. Viitattu 20.6.2024. Saatavissa https://reform-support.ec.europa.eu/what-we-do/green-transition_fi
Heponiemi, K. & Suutari, H. 2022. Merimatka tulevaisuuteen: Ennakoinnin työkirja yrityksille ja elinkeinoelämän toimijoille. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.10.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756203/LAB_2022_46.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kähkönen, S. ja Villa, J. 2023. Yhteiskehittämisen opas 2021. Viitattu 20.6.2024. Saatavissa https://www.puheet.com/blogi/yhteiskehittamisen-opas
Nurminen, P. 2024. Kaupunkivehreän myönteisiä vaikutuksia. LAB Focus blogi. Viitattu 20.6.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/kaupunkivehrean-myonteisia-vaikutuksia/
