Dialyysipotilas osastohoidossa – oppaalla kohti laadukkaampaa yhteistyötä

Diabetes on yleisin dialyysihoitoihin johtava perussairaus, ja dialyysipotilailla esiintyy paljon muitakin sairauksia. (Suomen munuaistautirekisteri 2022, 16.) Sairaalahoitoon joutuessaan dialyysipotilaat hoidetaan yleensä nefrologisella vuodeosastolla. Muiden sairauksien vuoksi myös näiden erikoisalojen lääkärit osallistuvat dialyysipotilaiden hoitoon. Kyseisen erikoisalan osaajat ovat akuutissa tilanteessa hoitovastuussa potilaasta, ja usein nefrologia konsultoidaan tarvittaessa. Dialyysihoitojen jatkuminen turvataan sairaalassaolon aikana ja dialyysipotilaat hoidetaan samoilla periaatteilla kuin muutkin potilaat, huomioiden munuaisten toimimattomuus ja dialyysin jatkuvuus.  Dialyysipotilaiden suurimmat sairaalahoidon syyt liittyvät kardiovaskulaari- ja infektio-ongelmiin. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan dialyysipotilaat tarvitsevat sairaalahoitoa keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. (Aaltonen 2019.)

Kuva 1. Sairaalahoito saattaa toistuvasti olla välttämätöntä dialyysipotilaille. (lucianavieira 2021)

Hemodialyysipotilaat hoidetaan sairaalassa dialyysiyksiköissä tai potilaat tekevät hemodialyysin kotona. Hemodialyysit toteutetaan sairaalassa noin 2–3 kertaa viikossa 4–5 tuntia kerrallaan, yksilölliset tarpeet huomioiden. (Aaltonen 2019). Kymenlaakson hyvinvointialueen hemodialyysiyksikkö sijaitsee Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa, jossa hoidetaan kaikki sairaalahoitoon joutuvat hemodialyysipotilaat.

Ohjeistuksissa on yleisesti ollut käytössä käskymuoto, joiden on koettu olevan epäkohteliaita sekä vallankäyttöä ilmaisevia. Uuden tutkimuksen mukaan on havaittu, että imperatiivimuotoiset ohjeistukset ovat oivia yhteistyövälineitä laadittaessa ohjetta vuodeosastoille dialyysipotilaista. Ohjetta tehtäessä on tärkeätä kiinnittää huomiota ohjeiden rakenteeseen sekä ottaa huomioon, että ohjetta tekevälle itsestään selvät asiat eivät välttämättä ole itsestään selviä ohjeen käyttäjälle. (Hyvän virkakielen ohjeita 2016).

Kehittämistehtävällä kohti yhtenäisempää hoitoa

Munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen kehittämistehtävänä toteutettiin opas dialyysiosaston ja Kymenlaakson keskussairaalan vuodeosastojen väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on lisätä osastojen tietämystä dialyysiosaston toiminnasta, parantaa yhteistyötä dialyysin ja eri osastojen välillä sekä parantaa potilaan hoidon laatua tuoden esille dialyysipotilaan hoitoon kuuluvat erityispiirteet. Tavoitteena olisi luoda pysyvät käytänteet dialyysipotilaan hoitoon vuodeosastoilla hoitohenkilökunnan vaihtuvuudesta riippumatta.

Kymenlaakson keskussairaalan nefrologit osallistuivat oppaan tekemiseen antamalla tietoa dialyysipotilaan hoidon käytänteistä sekä kommentoimalla opasta sen edetessä. Valmis opas esiteltiin kollegoille hemodialyysiyksikössä ja vuodeosaston hoitajille kahdella eri osastotunnilla marraskuussa 2024. Osastotuntien jälkeen kerättiin palautetta oppaan tarpeellisuudesta ja sisällöstä.

Annetuissa palautteissa korostui oppaan selkeys ja helppolukuisuus; oppaan todettiin sisältävän oleelliset asiat. Vastaajat kokivat voivansa hyödyntää työssään opasta, joka myös auttaa parantamaan dialyysin ja osaston välistä yhteistyötä. Laadittu opas jätettiin osaston käyttöön fyysisenä oppaana sekä lähettiin myös sähköisenä esihenkilölle, joka jakaa oppaan osaston Teams-alustalle. Opas on tarkoitus ottaa käyttöön myös muilla vuodeosastoilla, mutta kehittämistehtävän aikataulurajoituksiin liittyen käyttö rajattiin alkuun vain sisätautiosaston käyttöön.

Kirjoittajat

Suvi Arjoranta ja Elina Lindberg työskentelevät sairaanhoitajina Kymenlaakson keskussairaalan hemodialyysiyksikössä ja opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Eeva Tuomenoksa on hoitotyön lehtori ja LAB-ammattikorkeakoulun munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettaja.

Lähteet

Aaltonen, S. 2019. Dialyysipotilas vuodeosastolla. Lääketieteellinen Aikakauskirja.  Duodecim 2019;135(20): 1974-80.

Hyvän virkakielen ohjeita. 2016. Ohjeita ohjeiden tekijöille. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://kielitoimistonohjepankki.fi/vk/sopiva-savy-toimivat-ohjeet-ja-kysymykset/ohjeita-ohjeiden-tekijoille/

lucianavieira. 2021. Vieira Lu, L. Sairaalasänky, sairaalahuone. Pixabay. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/sairaalas%C3%A4nky-sairaalahuone-6633778/

Raevaara, L. 2016. Ohjeita asiakkaille ─ tilannetajua ja lukijan huomioimista. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_2016/ohjeita_asiakkaille_-_tilannetajua_ja_lukijan_huomioimista.19937.news

Suomen munuaistautirekisteri. 2022. Vuosiraportti 2022. Viitattu 30.11.2024. Saatavissa https://muma.fi/wp-content/uploads/2024/02/Suomen-munuaistautirekisteri-vuosiraportti-2022.pdf