NEET – mitkä tekijät vaikuttavat?

Nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella kutsutaan NEET (Not in Education, Employment or Training) tilanteessa oleviksi. Kaikki NEET-ryhmään kuuluvat nuoret aikuiset eivät ole vaarassa joutua pitkäaikaisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle tai sosiaalisesti syrjäytyneiksi. Tilapäisiin NEET-ikäisiin voi kuulua nuoria aikuisia, jotka onnistuvat palaamaan kouluun tai töihin NEET-tilanteen jälkeen. (Veldman, Zonilta & Bultmann 2024.)

Työn tai koulutuksen ulkopuolella 15–24-vuotiaista nuorista aikuisistamme on valtakunnallisesti 16,8 % helmikuussa 2024. Muutos vuoden takaiseen on + 3,6 %. (Tilastokeskus 2024.) Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston alueella nuorten työttömien määrä nousi lokakuussa 2024 19 % edellisvuoteen verrattuna. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)

Koulutus tai sosiaalinen tilanne ovat vain osa selitystä

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat, että nuori jää koulutuksen tai työn ulkopuolelle? Tutkimukset ovat löytäneet koulutus- ja perhetaustaan liittyviä tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi nuoren koulutustaso, työkokemus, psyykkinen ja fyysinen terveys, siviilisääty, köyhyys, sosiaalinen epätasa-arvo, asumistilanne, vanhempien tulotaso, koulutus ja työtilanne.  (Rahami & Groot 2023.) Nämä tekijät eivät täysin selitä kuitenkaan NEET-tilannetta. Varhaisen päihteiden käytön on huomattu lisäävän myöhemmin todennäköisyyttä NEET-tilanteeseen sekä miehillä että naisilla. (Manhica ym. 2023.) Naisia on huomioitu olevan NEET-tilanteessa miehiä enemmän (Veldman ym. 2024).

Yleisesti voidaan ajatella, että negatiivisilla varhaiselämän kokemuksilla voi olla pitkäkestoisia seurauksia kouluun ja työelämään osallistumiseen. Toisaalta lapsuuden ja nuorten mielenterveysongelmat lisäävät riskiä joutua NEET-ryhmään nuorena aikuisena. Heikossa asemassa oleville nuorille aikuisille on äärimmäisen tärkeää varmistaa sujuva siirtyminen ja integroituminen työmarkkinoille. Varhainen työmarkkinoilta syrjäytyminen näyttäisi lisäävän riskiä pidempiaikaiseen työttömyyteen. (Veldman ym. 2024.)

HOPE-hanke NEET-nuorten asialla

Etelä-Karjalan ja Uusimaan alueilla elokuussa 2024 aloittanut HOPE-hanke on saanut ESR-rahoituksen kolmeksi vuodeksi. HOPE vahvistaa NEET-tilanteissa olevien 16–29-vuotiaiden nuorten työllistymisen ja opiskelun edellytyksiä, hyvinvointia ja osallisuutta ryhmämuotoisella digiharrastustoiminnalla (LAB 2024).

HOPE-toiminta alkaa kevättalvella 2025 tarjoten Etelä-Karjalassa asuville NEET-nuorille erilaista digiharrastamiseen liittyvää tietoa sekä tukea työn ja opiskelemaan haussa. Parhaillaan selvitetään kyselyillä (nuoret ja yhteistyötoimijat), millaista toimintaa nuoret aiheeseen liittyen haluavat.

Lähteet

LAB. 2024. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hope-hyvinvointia-osallisuutta-ja-polkuja-tyoelamaan

Manhica, H., Yacamàn-Méndez, D., Sjöqvist, H., Lundin, A. & Danielsson, A-K. 2023. Early substance use disorders and subsequent NEET ─ not in education, employment or training – a national cohort study. European Journal of Public Health, Vol. 33, No. 4, 633-639.

Rahami H & Groot W 2023. Risk Factors of Being a Youth Not in Education, Employment or Training (NEET): A Scoping Review. International Journal of Educational Research. International Journal of Educational Research 120 (2023).

Tuan86. 2017. Kasvi, versoa, kasvitiede, maaperä. Pixabay. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kasvi-versoa-kasvitiede-maaper%C3%A4-2551467/

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Työllisyyskatsaus, Kaakkois-Suomi. Lokakuussa 15 813 työtöntä työnhakijaa. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=fi&ely=05#

Veldman, K., Zonilta, S. KR. & Bultmann, U. 2024. Once in NEET, always in NEET? Childhool and adolescent risk factors for different NEET patterns. European Journal of Public Health, Vol. 34, No. 3, 505─510.