Yrityssafarilta mallia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen

Nykyisessä vaativassa toimintaympäristössä työhyvinvointi on yhä tärkeämpää, mutta sen ylläpitäminen on haastavaa. Työelämäsafari-hanke tarjosi aikanaan innovatiivisia ratkaisuja pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen vertaisoppimisen ja verkostoitumisen avulla.

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan, että työntekijän henkiset ja fyysiset voimavarat vastaavat työn vaatimuksia tai ylittävät ne. Se on tilanne, jossa työntekijä tuntee, että hänen mielensä ja kehonsa kestävät työn asettamat haasteet. (Työterveyslaitos 2025.) Työhyvinvoinnin vastakohdaksi voidaan määritellä työpahoinvointi. Vuonna 2014 arvioitiin, että työkyvyn ja muun menetetyn työpanoksen kustannukset Suomen kansantaloudelle ovat vuosittain 24 miljardia euroa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014). Tilanne ei ole kohentunut kymmenessä vuodessa.

Vaativa toimintaympäristö

Koronapandemian ja Ukrainan sodan paineistaessa työelämää työhyvinvoinnin kehitys on ollut laskeva. Trendi on havaittavissa erityisesti nuorten aikuisten, esihenkilöiden ja johtajien keskuudessa. Myös etätyön ja työpahoinvoinnin välille on löydetty yhteys. (Työterveyslaitos 2024.)

Samaan aikaan globaali talouden murros haastaa työnteon rakenteita. Yhä useampi organisaatio on pakotettu muuttamaan toimintaansa ja hakemaan kilpailuetua joustavuudesta, nopeudesta ja kyvystä tuottaa innovaatioita. Työelämän muutosten vaikutukset jalkautuvat lopulta työntekijöihin ja heidän työhyvinvointiinsa. (Manka & Manka 2023, 13–16.) Tämä kaikki lisää kehittämispaineita työhyvinvoinnin malleihin, työkaluihin ja toimintoihin, jotta organisaation kilpailukyky ja tuottavuus voidaan säilyttää ja jotta niitä voidaan parantaa.

Yrityssafari-malli

Lahden ammattikorkeakoulu (nykyinen LAB) toteutti vuosina 2017–2019 ESR-osarahoitteisen Työelämäsafari ─ Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena -hankkeen, jossa perinteistä yritysvierailuajattelua sekä toimiala- ja yrityskokokeskeistä kehittämistä uudistettiin. Tavoitteena oli edistää pk-yritysten työhyvinvointia, tuottavuutta ja uudistumista toisten yritysten ja toimialojen ratkaisuilla. Hanke perustui vertaisoppimisen ja -tuen sekä verkostoitumisen menetelmiin. Hankkeessa toteutettiin kolme monialaista ”safaria” eli yrityskiertuetta, joissa osallistujayritykset pääsivät tutustumaan toistensa toimintaan. Samalla opittiin havainnoimaan, antamaan palautetta sekä kehittämään omaa toimintaa. Yrityskiertueiden lopputuloksena syntyivät Yrityssafari-malli sekä työkalut yritysten vertaisoppimiseen ja yhteiskehittämiseen. (Arasola & Jaakkola 2018, 121; EURA 2014.)

Kohti innovatiivista kehittämistä

Työelämäsafari-hankkeen yrityskiertueilla oli mukana myös opiskelijoita. Hokka (2025) oli yksi heistä. Hän halusi tutkia opinnäytetyössään Yrityssafari-mallin yleisempää soveltuvuutta pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistyökaluksi. Mallia tutkittiin hankkeesta saatavilla olleella aineistolla niin teoreettisesta kuin vertailevasta näkökulmasta. Teoreettinen tarkastelu nojasi aiheeseen liittyvään aiempaan tietoon. Vertailevassa tutkimuksessa mallia verrattiin muihin yleisiin työhyvinvoinnin kehittämisen malleihin.

Opinnäytetyön tulokset vahvistivat, että Yrityssafari-malli on kelpo työkalu yritysten toiminnan kehittämiseen. Mallin vahvuus on sen innovatiivinen lähestymiskulma: vertaisoppiminen, -tuki ja verkostoituminen on mallissa yhdistetty edistyksellisellä tavalla. Lisäarvoa tuo, jos kehittämiseen osallistuu melko laajasti yrityksen henkilöstöä, eikä esimerkiksi vain joku sen avainhenkilöistä. (Hokka 2025, 12–13, 39–41.)

Työn ja työelämän tulevaisuus voivat kehittyä monin eri tavoin, eikä niiden tarvitse välttämättä seurata nykyistä suuntaa, kuten on viime vuosina opittu (Manka & Manka 2023, 17). Hektisessä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä yritysten on aktiivisesti tutkittava ja kehitettävä toimintamallejaan. Yrityssafari tarjoaa sekä hankkeen että tutkimuksen kautta hyödylliseksi todetun ja eri toimialoja yhdistävän vertaisoppimisen mallin. Malli on jäänyt elämään sovellettuna myös LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön toimintaan, mikä osaltaan kertoo sen kiinnostavuudesta.

Lähteet

Arasola, E. & Jaakkola, K. 2018. Työelämäsafari – Vertaisoppiminen ja verkostot Pk-yritysten kehittämisen tukena. Hankkeeseen osallistuneiden kokemuksia. Teoksessa Peltonen, K. & Kouvo, H. (toim.). Hyvinvointi ja uudistava kasvu -painoalan kokoomajulkaisu 2018. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 42. 120–128. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-292-5

EURA. 2014. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21020

Hokka, P. 2025. Yrityssafari-malli pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehitystyökaluna. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501131274

Manka, M.-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/GAFBJXETEB#/kohta:Ty((f6)hyvinvointi/piste:t258

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Menetetyn työpanoksen kustannukset. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa https://stm.fi/menetetyn-tyopanoksen-kustannukset

Työterveyslaitos. 2024. Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/todennakoinen-tyouupumus-on-lisaantynyt

Työterveyslaitos. 2025. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla. Viitattu 13.1.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla