Miltä näyttää Suomen junaverkko tulevaisuudessa? Abstraktit ideat konkretiaksi

Viime aikoina keskustelu tekoälyn ympärillä on käynyt vilkkaana. Etenkin korkeakoulukentällä on pelätty tekoälyn lisäävän opiskeluvilpin yrittämistä. Esiin nousevat vilppitarkoituksen ohella myös tilanteet, joissa tekoäly tuottaa koomista tai täysin epävalidia sisältöä. Vaikka tiedemaailma etsii tapoja tekoälyn hyödyntämiseen oppimisen ja opettamisen tukena (mm. Gašević ym. 2023 ja Kasneci ym. 2023), pysyy keskustelu hyödyistä piilossa. Ehkä siksi, että siitä ei saa aikaan näyttäviä otsikoita tai tykkäyksiä kerääviä meemejä.

Tässä kirjoituksessa tuon esiin näkökulman tekoälyn tarjoamasta lisäarvosta. Pinnalla olevassa keskustelussa huomio kiinnittyy tekoälyn käyttöön tekstisisällön käsittelijänä ja tuottajana. Sen sijaan mahdollisuudet tekoälyn käytöstä visuaalisen materiaalin tuottamisessa ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

OpenAI on kehittänyt ChatGPT:n rinnalla myös palvelun DALL-E 2 (2023), joka tuottaa kirjallisessa muodossa esitetyn toiveen perusteella kuvamateriaalia. Samaan toimintamalliin perustavia palveluja ovat esimerkiksi MidJourney (2023) ja NightCafé (2023).

Miltä abstraktit asiat näyttävät?

Tekoälyn arvo tulee esiin tilanteissa, joissa pitää pystyä arvioimaan jotain hyvin abstraktia asiaa, kuten esimerkiksi tulevaisuuden rataverkkoa tai puista jääkaappia, jossa on puiset kulmat ja neljä osastoa (Kuva 1). Koska näistä ideatason ajatuksista ei ole olemassa konkreettista piirustusta tai artefaktia, joutuu jokainen muodostamaan näistä käsityksen oman mielikuvituksen varassa.

[alt: karkea Suomen kartta, jossa risteilee paksuja linjoja sekä puinen kaappi kahvoineen ja laatikoineen.] — Kuva 1. Suomen tulevaisuuden rataverkko sekä puinen jääkaappi, jossa on pyöreät kulmat ja neljä osastoa. (Kuva: Sami Heikkinen ja DALL-E 2)

Tuotekehityksen kannalta tämä on haastavaa, koska konseptin toimivuutta pitäisi pystyä tarkastelemaan abstraktien ajatusten sijaan yksityiskohtien kautta. Tekoälyn tuottama kuva muuttaa idean visuaalisen prototyypin asteelle, konkretisoi syntyneitä ideoita ja toimii välineenä ominaisuuksien arvioinnille ja jatkokehityksen tukena.

Tekoälyä ei pitäisi nähdä uhkana. Se ei vie töitä visuaalisten materiaalien tuottajilta. Sen sijaan se antaa mahdollisuuden abstraktien ideoiden näkyväksi tekemiseen myös silloin, kun omat taidot eivät riitä visuaalisen ilmiasun kuvaamiseen tai aikapaine vaatii nopeaa etenemistä. Siksi tekoäly kannattaa ottaa välineeksi palvelu- ja tuotekehitykseen.

Kirjoittaja

Sami Heikkinen on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.

Lähteet

DALL-E 2. 2023. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://openai.com/dall-e-2/

Gašević, D., Siemens, G. & Sadiq, S. 2023. Empowering learners for the age of artificial intelligence. Computers and Education: Artificial Intelligence. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.caeai.2023.100130

Kasneci, E., Seßler, K., Küchemann, S., Bannert, M., Dementieva, D., Fischer, F., Gasser, U., Groh, G., Günnemann, S., Hüllermeier, E., Krusche, S., Kutyniok, G., Michaeli, T., Nerdel, C., Pfeffer, J., Poquet, O., Sailer, M., Schmidt, A., Seidel, T., Stadler, M., Weller, J., Kuhn, J. & Kasneci, G. 2023. ChatGPT for Good? On Opportunities and Challenges of Large Language Models for Education. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.35542/osf.io/5er8f

MidJourney. 2023. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://midjourney.com/

NightCafé 2023. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://nightcafe.studio/