VALVE (LAB 2025) on LABin, LUTin ja Lappeenrannan kaupungin yhteinen projekti, jossa autetaan Etelä-Karjalan yrityksiä vastuullisuuden kehittämisessä. Digitaalisuus tuo tähän uusia mahdollisuuksia, mutta samaan aikaan aiheuttaa myös uusia ongelmia.
On helppo ajatella, että yksi sähköposti tai kokouskutsu ei rasita ketään. Tämä on totta, mutta jos tyypillinen toimistotyötekijä saa 121 sähköpostia päivässä (Spicer 2019), istuu lähes 400 tuntia vuodessa tapaamisissa (Smith 2024), on koko työpäivän tavoitettavissa eri viestintäkanavien kautta ja tekee kaiken tämän lisäksi myös varsinaista työtään, on ymmärrettävää, että digitaaliset työkalut saattavat tuntua rasitteelta.
Tämä on ongelma, joka on tiedostettu vahvemmin viime vuosina (Jaskari 2023; Pirkkalainen & Salo 2022; Sarkkinen 2021; reettaha 2021). Tilanne on myös korostunut pandemian aikana ja etätyön yleistyessä, kun irtautuminen työstä saattaa olla vaikeampaa. Monille vapaa-aika saattaa pahentaa tilannetta entisestään, kun huomiosta kilpaillaan aggressiivisesti.
![[Alt-teksti: kaupungin katu, jossa pankin edessä on penkki, ja penkillä istuu mies pää kumarassa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/02/74_2025_Tekoalyjen-vaikutus-digitaaliseen-hyvinvointiin-1024x575.jpg)
Tekoälyt muuttavat tilannetta sekä parempaan että huonompaan, usein samaan aikaan
Teollistuminen muutti täysin käsityöläisten elämän. Ennen teollistumista käsityöläiset olivat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden pääasiallinen arvo oli heidän työnsä laadussa. Kun heidän työnsä siirtyi osaksi tuotantolinjaa, koulutustarve väheni ja heidän pääasiallinen arvonsa on ajassa, jonka he käyttävät osana prosessia. Tästä näkökulmasta tekoälyihin liittyvät lupaukset asiantuntijatyön tehostamisesta kuulostavat enemmän uhkauksilta. Jos tekoäly luo aikatauluja, tehtävälistauksia ja ohjeita, kuten usein nostetaan esiin, myös asiantuntijatyön luonne muuttuu ei-toivottuun suuntaan.
Tekoälyyn perustuvat tai sitä hyödyntävät järjestelmät saattavat myös lisätä työntekijän kuormitusta. Uudet järjestelmät täytyy opetella. Monien näiden tuotteiden käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen, jolloin niiden käyttö on usein helppoa, mutta niiden sisäisen toiminnan ymmärtäminen riittävällä tasolla on vaikeampaa. Tällä hetkellä merkittävä, monien tunnistama uhka on hallusinaatioissa ja tiedon luotettavuuden puutteessa (Sore 2024). Tuotteet myös muuttuvat nopeasti, jolloin totuttu työskentelytapa ei enää ehkä toimikaan.
Tekoälyillä on usein häiritsevä vaikutus työskentelyyn. Esimerkiksi automaattinen tekstin täydennys tai muu tekoälyominaisuuksien korostaminen keskeyttää helposti ajatusprosessin ja tekee flow-tilan saavuttamisen mahdottomaksi. Lisäksi tekoälyjä käytetään paljon suositusten luomiseen, jolloin informaatiotulva saattaa muuttua kestämättömäksi ja oikeasti tärkeät viestit hukkuvat, kun organisaation sisäinen viestintä on usein jo muutenkin hankalaa.
Yritysten muutos on vielä kesken
Tekoälyihin liittyvät odotukset saattavat myös rasittaa. Mediassa puhutaan tekoälyistä usein optimistisesti, mutta jos itse ei löydä niille käyttöä, niin se koetaan helposti henkilökohtaisena epäonnistumisena, vaikka kyse saattaakin olla siitä, että sopivia työkaluja ei vain ole tai ne eivät ole riittävällä tasolla.
Kysymys ei ole haluttomuudesta, vaan tekoälytyökalujen tai niihin tehtyjen investointien ei yleisesti uskota vielä maksavan itseään takaisin (Yee et al. 2025). Näyttäisi, että tilanne johtuu yritysten johdon kyvyttömyydestä tehdä tarvittavia muutoksia (Yee et al. 2025), mutta samaan aikaan monen yritysten johdossa kuvitellaan, että muutos on jo tapahtumassa (Sore 2024).
Yritysten transformaatiot ovat vaikeita, mutta kasvaakseen yrityksen pitää olla niihin valmis. Transformaatiota ei kuitenkaan voida perustaa olettamuksiin, vaan yrityksen täytyy olla valmis aidosti ymmärtämään tilanteen, jossa se on, ja johon se pyrkii. (Jacquemont et al. 2021)
Yksittäisen työntekijän näkökulmasta tilanne on hankala. Pitäisi tehdä paljon tekoälyillä, mutta tuki siihen on puutteellista, mikä toimii osaltaan stressitekijänä.
Kirjoittaja
Aki Vainio työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina. Hänen Outlookinsa ja Teamsinsa on usein pois päältä.
Lähteet
BarbaraBonanno. 2016. Tired traveler, Arrecife, Lanzarote. Pixabay. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/tired-traveler-arrecife-lanzarote-1631369/
Jacquemont, D., Maor, D. & Reich, A. 2021. Losing from day one: Why even successful transformations fall short. McKinsey & Company. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/people-and-organizational-performance/our-insights/successful-transformations
Jaskari, K. 2023. Teknostressi on 2020-luvun ilmiö työpaikoilla. SeAMK-verkkolehti. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://lehti.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/teknostressi-on-2020-luvun-ilmio-tyopaikoilla/
LAB. 2025. VALVE ─ Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valve-vastuullisuusosaamista-ja-verkostoja-etela-karjalaan
Pirkkalainen, H. & Salo, M. 2022. Teknostressin vähentäminen on usein vaivalloista mutta mahdollista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol 138(11). 965–6. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16854
reettaha. 2021. Pidäthän huolta digihyvinvoinnistasi?. Valtakunnallinen DigiErko-verkosto. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://digierko.fi/2021/04/27/pidathan-huolta-digihyvinvoinnistasi/
Sarkkinen, M. 2021. Teknostressi vai teknoimu – kumpaa koet työssäsi enemmän?. Työterveyslaitos. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/teknostressi-vai-teknoimu-kumpaa-koet-tyossasi-enemman
Smith, D. 2024. 65 Surprising Meeting Statistics for 2025. Flowtrace. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://www.flowtrace.co/collaboration-blog/50-meeting-statistics
Sore, S. 2024. Generatiivisen tekoälyn odotukset ja haasteet työelämässä. Lab Focus. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/generatiivisen-tekoalyn-odotukset-ja-haasteet-tyoelamassa/
Spicer, A. 2019. How many work emails is too many?: The Guardian. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://www.theguardian.com/technology/shortcuts/2019/apr/08/how-many-work-emails-is-too-many
Yee, L., Chui, M. & Roberts, R. 2025. Superagency in the workplace: Empowering people to unlock AI’s full potential. McKinsey Digital. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/mckinsey-digital/our-insights/superagency-in-the-workplace-empowering-people-to-unlock-ais-full-potential-at-work
