Luontolähtöisten palvelujen kysynnän kartoitusta lumikenkäretkellä

Iloinen puheensorina kuului metsässä, kun joukko Lahdessa asuvia kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita lähti aurinkoisena talvipäivänä lumikenkäretkelle Salpausselän maastoihin. Retki oli Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen (LAB 2025) osallistava kehittämistyöpaja, jonka tavoitteena oli saada kansainvälistä näkökulmaa luontolähtöisten palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen.

Hankkeen kehittämistyöpajoissa kartoitetaan näkemyksiä luontolähtöisistä palveluista ja tuotteista niin asiakkaiden kuin alueen kuntien näkökulmasta. Asiakkaiden työpajat suunnataan paikallisille asukkaille ja kansainvälisille vieraille. Työpajat toteutetaan Lahti Living Lab -konseptin alla perustuen käyttäjälähtöiseen kehitykseen todellisissa ympäristöissä (Lahden Yliopistokampus 2025). Työpajojen perusteella kartoitetaan kaupunkiluontoympäristöjen mahdollisuuksia ja kehittämispotentiaalia luontolähtöisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Luonto ja hyvinvointi matkailun trendejä

Hyvinvointi ja terveys ovat matkailun keskeisiä trendejä pandemian jälkeisessä maailmassa. Suomessa luonto on kansainvälisen matkailun tärkein vetovoimatekijä. Luontoelämykset antavat mahdollisuuden pitää huolta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä tarjoavat jopa parantavia, henkisiä elämyksiä (Visit Finland 2021). Myös Päijät-Hämeen matkailussa luonto on keskeinen vetovoimatekijä (Päijät-Hämeen liitto 2022). Erityisesti kansainvälisen matkailun kasvattamisessa on potentiaalia, ja maakunnan vetovoimaa osana Järvi-Suomea pyritään vahvistamaan (Päijät-Hämeen liitto 2025).

Kansainvälisille asiakkaille luonnossa liikkuminen ei välttämättä ole osa arkea, minkä vuoksi siihen tarvitaan ohjausta. Suomessa tavanomaiset metsät voivat olla vieraita, jopa pelottavia, ympäristöjä (Kloek ym. 2015; Lovelock ym.  2011). Tutkimuksissa on korostettu, etteivät kaikki kulttuurit jaa länsimaista romanttista luontosuhdetta, jossa painottuvat erämaisuus, yksinäisyys ja villin luonnon ihailu (Buijs ym. 2009; Lovelock ym.  2011). Luonnossa virkistäytymisen tavat voivat siten olla erilaisia, mikä tulee ottaa huomioon luontolähtöisiä palveluja kehitettäessä.

Uutta näkökulmaa luontolähtöisiin palveluihin

Retkellä kymmenen eri puolilta maailmaa kotoisin olevaa osallistujaa kulkivat lumikengillä tai polkuja pitkin kävellen Salpausselän lepakkolaavulle. Osallistujat kertoivat, että luontoympäristössä voi rentoutua, keskittyä hetkeen ja kokea yhteyttä fyysiseen todellisuuteen. Yksi osallistuja kuvaili luonnon edustavan yksinkertaista onnellisuutta ja toinen sanoi nauttivansa ensimmäistä kertaa lumesta Suomessa.

Osallistujat kertoivat heitä kiinnostavista luontolähtöisistä palveluista. Osallistujat olivat halukkaita kokeilemaan esimerkiksi hiihtämistä ja vuokraamaan sähköpyöriä. Sienestyksessä opastusta tarvitaan niin sienien tunnistamiseen kuin niiden löytämiseen. Keskustelussa nostettiin esille myös valokuvaus luontoretkillä sekä kulttuuriperinnön hyödyntäminen: esimerkiksi nuotion ääressä voisi esiintyä paikallisia muusikoita tai tarinankertojia. Myös kirjankuunteluhetket luonnossa rentoutuen mainittiin. Esimerkit osoittavat, miten kansainvälisten asiakkaiden näkökulmasta voi nousta uudenlaisia ajatuksia luontolähtöisten palvelujen kehittämiseen.

Retken järjesti Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen osatoteuttaja Helsingin yliopisto yhteistyössä päätoteuttajan eli LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen (2024–2026) tavoitteena on kehittää yritysten liiketoimintaa lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä Päijät-Hämeessä (LAB 2025). Yritysten kanssa innovoidaan uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita, joiden perustana ovat niin asiakkaiden tarpeet kuin tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä. 

Lähteet

Buijs, A. E., Elands, B. H. M. & Langers, F. 2009. No wilderness for immigrants: Cultural differences in images of nature and landscape preferences. Landscape and Urban Planning. Vol. 91(3), 113–123. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2008.12.003

Kloek, M. E., Buijs, A. E., Boersema J. J. & Schouten, M.  G.  C.  2015. Nature lovers’, ‘Social animals’, ‘Quiet seekers’ and ‘Activity lovers’: Participation of young adult immigrants and non-immigrants in outdoor recreation in the Netherlands. Journal of Outdoor Recreation and Tourism. Vol. 12, 47–58. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jort.2015.11.006

LAB. 2025. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta

Lahden Yliopistokampus. 2025. Lahti Living Lab. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://lahdenyliopistokampus.fi/11713-2/

Lovelock, K., Lovelock, B., Jellum, C. & Thompson, A. 2011. In search of belonging: Immigrant experiences of outdoor nature-based settings in New Zealand. Leisure Studies. Vol.  30 (4), 513–529. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02614367.2011.623241

Päijät-Hämeen Liitto. 2022. Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumaselvitys. Loppuraportti 2022. Päijät-Hämeen kunnat: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2022/10/Paijat-Hameen-matkailu-ja-tapahtumaselvitys_loppuraportti_2022.pdf

Päijät-Hämeen Liitto. 2025. Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumastrategiatyö 2030 käynnistyy – yhteisvoimin kohti vastuullista kasvua ja vetovoimaa. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://paijat-hame.fi/paijat-hameen-matkailu-ja-tapahtumastrategiatyo-2030-kaynnistyy-yhteisvoimin-kohti-vastuullista-kasvua-ja-vetovoimaa/

Visit Finland. 2021. Kansainvälisen matkailun tulevaisuuden trendit 2022. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4b0225/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/kansainvalisen-matkailun-tulevaisuuden-trendit-2022-visit-finland.pdf