Hyvää trakeostomoidun potilaan hoitoa

Trakeostomian tekeminen on toimenpide, jossa potilaan henkitorven etuseinään tehdään joko väliaikainen tai pysyvä avanne. Henkitorviavanteeseen laitetaan trakeostomiakanyyli, joka pitää ilmateitä auki. Trakeostomiakanyyleita on erilaisia. (Karhe ym. 2023)

Valvontaosastolla yleisin syy trakeostomian teolle on pitkittynyt hengityskonehoito. Muita syitä ovat mm. ilmatien tukkeutuminen, kasvojen ja kaulan alueen traumat, synnynnäiset kehityshäiriöt sekä palovammat ylähengitysteissä. (Rosero ym. 2021)

Intubaatioon verrattuna trakeostomia vähentää sedaation tarvetta, ja suun hoito ja hengityskoneesta vieroittaminen helpottuu.  Trakeostomia helpottaa potilaan tilanteeseen sopeutumista ja lisäksi kommunikointi, mobilisointi, kuntoutus ja syömisharjoitteet mahdollistuvat. (Wei-Chieh ym. 2015)

Hengitysteiden kostutuksen tärkeys

Normaalitilanteessa ylähengitystiet lämmittävät, kosteuttavat ja suodattavat hengitysilman. Trakeostomia ohittaa potilaan ylähengitystien ja alempiin hengitysteihin virtaa kylmää ja kuivaa ilmaa. Kostuttamalla sisäänhengitysilma voidaan hengitysteiden kuivumisen lisäksi vähentää liman muodostumista, yskää, karstoittumista sekä atelektaaseja ja infektioriskiä. (Mussa ym. 2021; Suominen ym. 2018)

Respiraattorissa olevat potilaat saavat lämmitetyn ja kostutetun ilman automaattisesti, jos respiraattorin letkustoon on yhdistetty aktiivikostutin. Suurivirtauksista happihoitoa saavan trakeostomoidun potilaan virtauksen tulee olla vähintään  30 l/min, jolloin potilaan sisäänhengitysvirtaus ylitetään ja hän saa hengitysilman aktiivikostutettuna. (Levälampi 2024)

Huoneilmalla pärjäävillä sekä lisähappea saavilla potilailla käytetään kosteuslämpövaihdinta tai tuttavallisemmin ”tekonenää”. Tekonenä varastoi uloshengityksen lämpöä ja kosteutta ja palauttaa niistä osan sisäänhengityksen aikana (kostutusteho on noin 30 %). Lisäksi tekonenä ylläpitää normaalia hengitysvastusta sekä estää potilasta aspiroimasta hengitysteihin isompia partikkeleita. (Mussa ym. 2021)

Kommunikaation ongelmat

Potilaat, joilla on kuffillinen trakeostomiakanyyli eivät pysty tuottamaan ääntä lainkaan, sillä ilma kulkee trakeostomiakanyylista ulos eikä saavuta äänihuulia. Tällöin potilaalle on tärkeää tarjota muita tapoja kommunikoida ympäristönsä kanssa. (Johnson ym. 2022)

Useissa tutkimuksissa potilaat, joilla on ollut trakeostooma, ovat kertoneet kommunikoinnin olleen haastavin ja turhauttavin asia heidän hoidossaan. Trakeostooma helpottaa huulilta lukemista, mutta kommunikointi on hankalaa, aikaa vievää ja kärsivällisyyttä vaativaa. (Johnson ym. 2022; McClintock ym. 2024)

Vaihtoehtoisia kommunikoinnin tapoja ovat esimerkiksi ilmeet, eleet, huulilta lukeminen, kuvat, aakkos- ja kuvataulut sekä kirjoittaminen. Se, mikä kommunikoinnin tapa sopii kellekin, on yksilöllistä. On mahdollista, ettei pitkään valvontahoidossa ollut potilas jaksa kirjoittaa, mutta sanojen tai kuvien näyttäminen onnistuvat paremmin. (Johnson ym. 2022; McClintock ym. 2024)

Trakeostomiakanyylissa voidaan joissain tapauksissa käyttää puhekorkkia, joka mahdollistaa puhumisen. Puhekorkin ohut muovinen läppä aukeaa sisäänhengityksen aikana ja sulkeutuu uloshengityksen lopussa, jolloin ilma kulkeutuu kanyylin ohi kurkunpäähän. (Suominen ym. 2018)

Kaikki hoitajalle tarpeellinen tieto yhteen paikkaan

Kehittämistehtäväksi valmistui trakeostomoidun potilaan hoito-ohje Meilahden valvontaosastolle. Ohjeella pyrittiin yhtenäistämään olemassa olevia toimintatapoja ja tuomaan esille, mitä kaikkea trakeostomoidun potilaan hoito valvontaosastolla pitää sisällään (muun muassa miten trakeostomoitua potilasta tulee valvontaosastolla hoitaa, mitä asioita vuoron aikana tulee seurata ja ottaa huomioon sekä miten trakeostomoitua potilasta voidaan kuntouttaa).

Työyhteisön matkan varrella koekäyttämä ohje siirrettiin valmistuttuaan osaston SharePointiin, josta hoitajan on tarvitsemiaan asioita helppo tarkistaa. Koska Meilahden alueella ei ollut aiemmin tehty vastaavanlaista ohjetta, kiinnostusta ohjetta kohtaan osoitettiin myös vuode- ja teho-osastoilta, joilla hoidetaan trakeostomoituja potilaita. Lopulta valmis ohje jaettiin HUS-ohjepankkiin, jossa se on kaikkien HUS-alueella työskentelevien käytössä.

Lähteet

Johnson, E., Heyns, T. & Nilssin, S. 2022. Nurses´ perspective on alternative communication strategies use in critical care units. Nursing in Critical Care 1/2022, 120–129.

Karhe, L., Alastalo, M., Hiltunen, T., Makkonen, A., Mandelin, P. & Saarenpää, S. 2023. Trakeostomoidun potilaan trakeostomiakanyylin ja trakeostooman päivittäinen hoito. Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus-hoitosuositus. Viitattu 25.2.2025. Saatavissa https://hotus.fi/hoitosuositus/trakeostomoidun-potilaan-trakeostomiakanyylin-ja-trakeostooman-paivittainen-hoito/

Levälampi, T. 2024. Fisher & Paykel Healthcare AB Finland. Puhelinhaastattelu.

McClintock, C., McAuley, D. M.,Phil, L., Alnajada, A., Connolly, B. & Blackwood, B. 2024. Communication in critical care tracheostomy patients department upon cuff inflation: A scoping review. Australian Critical Care 4/2024.

Mussa, C., Gomaa, D., Rowley, D., Schmidt, U., Ginier, E. & Strickland, S. 2021. AARC clinical practice guideline: Management of adult patients with tracheostomy in the acute care setting. Respiratory Care 1/2021, 156-169.

Rosero, E., Corbett, J., Mau, T. & Joshi G. 2021. Intraoperative airway management considerations for adult patients presenting with tracheostomy: a narrative review. Anesthesia & Analgesia 4/2021, 1003-1011.

Suominen, J., Salminen, P., Usvasalo, A. & Nokso-Koivisto, J. 2018. Henkitorviavanne lapsella. Suomen lääkärilehti 20/2018, 1286–1291.

Wei-Chieh, L., Chang-Wen, C., Jung-Der, W. & Liang-Miin, T. 2015. Is tracheostomy a better choice than translaryngeal intubation for critically ill patients requiring mechanical ventilation for more than 14 days? A comparison of short-term outcomes. BMC Anesthesiology 1/2015.