Tulehduksellista suolistosairauksista on puhuttu jo uusina kansansairauksina. Ne vaikuttavat sairastuneen elämään monin eri tavoin, ja niiden vaikutus vaihtelee sairauden tyypistä, vakavuudesta ja yksilöllisistä tekijöistä riippuen. (Färkkilä 2014). Yleisimpiä kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) ovat Crohnin tauti ja colitis ulcerosa. IBD-sairaudet ovat yleistyneet Pohjoismaissa vuodesta 1990 lähtien, ja sama ilmiö on todettu kaikissa länsimaissa (Riikola 2020.) Tutkimuksien mukaan IBD-sairauksia todetaan Pohjoismaissa enemmän kuin teollisuus- ja kehitysmaissa. (Kaplan & Windsor 2021). Hoitomuodot ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomessa, mutta huolestuttavana nähdään IBD:tä sairastavien lisääntynyt määrä tulevaisuudessa. Vuonna 2032 ennustetaan sairastuneita olevan noin 80 000 henkilöä. (Kela 2023).
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin ei edelleenkään ole löytynyt tiettyä syytä. Tutkimuksien mukaan perimän, bakteerien, ympäristötekijöiden, vuodenaikojen tai ravitsemuksen vaikutusta ilmaantuvuuteen ei ole voitu todistaa. Taustalla on todennäköisesti useampi syy, joiden vuoksi IBD:hen sairastutaan (Kolho & Färkkilä 2020).
Täydennyskoulutukset ovat eturintamassa kuulemassa uusista hoitomuodoista sekä tutkimuksista IBD-sairauksissa. Suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksen 2023–2024 asiantuntijapäivässä erikoislääkäri, tutkija Jukka Koffert luennoi IBD-sairauksien diagnosoinnin historiasta, potilaan hoitotavoitteiden saavuttamisesta oireettomuuteen lääkehoidon avulla. Luento sisälsi myös ajankohtaista epidemiologiaa, patofysiologiaa sekä hoidon tulevaisuuden näkymiä. (Koffert 2023).
Jokainen IBD-potilas kokee sairautensa yksilöllisesti, ja hoitosuunnitelma voi vaihdella henkilökohtaisien tarpeiden mukaan. Kansainvälisten katsausten mukaan IBD:n erilaisia lääkevaihtoehtoja, teknologian käyttöä ja pikatestausta sekä tulehdusprosessia selvitetään. Taudin alaluokkien tarkempaa kartoitusta tulee jatkossa tutkia (Koffert 2023).
Katsausten mukaan parhaillaan testataan uusia lääkemuotoja, joilla pyritään pitkäaikaiseen remissioon anti-inflammatoristen vaikutusmekanismien avulla (Stange 2022). Tutkimuksien tavoitteena kuitenkin edelleen on selvittää, mistä IBD-sairaudet johtuvat ja kuinka jokaiselle sairastuneelle voidaan tarjota hoitava hoitomuoto kustannustehokkaasti. Kaikkia varmasti kiinnostaa myös tulevaisuudessa, mikä autoimmuunitulehduksen laukaiseva tekijä on.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Lahden kampuksella hoitotyön opettajana ja suolistosairauksien erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksen vastuuopettajana.
Lähteet
Färkkilä, M. 2014. Tulehdukselliset suolistosairaudet ‒ uusi kansantautimme. Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo11526
Kaplan, G. & Windsor, J. T. 2021. The four epidemiological stages in the global evolution of inflammatory bowel disease. Nat Rev Gastroenterol Hepatol 18, 56–66. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41575-020-00360-x
Kela. 2023. Haavainen paksunsuolentulehdus ja Crohnin tauti. Kelan tilastot. 208. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://www.kela.fi/laake208
kkolosov. 2017. Kolosov, K. Analyysi, biokemia, biologi, biologia. Pixabay. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/analyysi-biokemia-biologi-biologia-2030261/
Koffert, J. 2023. Asiantuntijaluennon materiaali. LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksen 2023–2024 asiantuntijapäivä. 13.12.2023.
Kolho, K-L. & Färkkilä, M. 2020. Tulehdukselliset suolistosairaudet – mikä vialla? Duodecim. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13907
Riikola, T. 2020. Juuri julkaistu -erikoiskooste: Uusi kansansairautemme: Tulehdukselliset suolistosairaudet. HUS. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://www.hus.fi/ajankohtaista/juuri-julkaistu-erikoiskooste-uusi-kansansairautemme-tulehdukselliset
Stange, E. 2022. Current and future aspects of IBD research and treatment: The 2022 perspective. Front. Gastroenterol., 11 August 2022 Sec. Gastroenterology and Cancer. Volume 1–2022. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fgstr.2022.914371/full.
