Mielenterveys tarkoittaa kokonaisvaltaista henkistä hyvinvointia ja tasapainoa elämässä. Mielenterveyden häiriöt voivat puolestaan johtaa sairauspoissaoloihin, mikä vaikuttaa yksilön arkeen ja työkykyyn. (Työterveyslaitos 2025.) Työikäisten psyykkinen hyvinvointi onkin heikentynyt, sillä työn luonne on muuttunut henkisesti haastavammaksi. Työikäiset voivat kokea työstressiä, uupumusta ja masennusta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025.)
Psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen voi näkyä monin eri tavoin esimerkiksi mielenkiinnon puutteena, väsymyksenä, tehottomuutena ja saamattomuutena vapaa-ajalla sekä sosiaalisten suhteiden heikentymisenä (Hirvonen 2018, 44). Sairauspoissaolot lisäävät kustannuksia ja mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot maksavatkin yli miljardi euroa vuodessa menetettynä työpanoksena (Kela 2024).
Terveydenhoitajat psyykkisen hyvinvoinnin tukena
Ongelmien havaitseminen, varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen avun tarjoaminen ovat keskeisiä tekijöitä terveydenhoitajien tekemässä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Psyykkinen hyvinvointi on nyky-yhteiskunnan suurimpia ja tärkeimpiä haasteita, jolloin ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu entisestään. Terveydenhoitajilla on tärkeä rooli varhaisen tuen tarjoamisessa sekä ohjaamisessa oikeiden palveluiden piiriin. Terveydenhoitajat voivat myös edistää avointa keskustelua mielenterveydestä ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa. (Antikainen & Huttunen 2025.)
Työterveyshoitajat tekevät yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Hyvällä työilmapiirillä ja työyhteisön tuella voidaan ehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä ja näin ollen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhainen tuki estää ongelmien kehittymistä ja mahdollistaa oikea-aikaisen tuen tarjoamisen. (Laine 2019, 11–12.) Jotta mahdolliset mielenterveysongelmat voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tulee mielialaan liittyvät seikat nostaa esille työterveystarkastuksessa (Hirvonen 2018, 44, 54).
Psyykkinen hyvinvointi ei aina näy ulospäin. Sen vuoksi pienilläkin teoilla, kuten kuuntelemalla sekä kysymällä ja tarjoamalla konkreettisia vinkkejä arkeen, voi olla suuri merkitys psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Aito ja empaattinen läsnäolo luo luottamusta. (Antikainen & Huttunen 2025.)
![[Alt-teksti: Piiroskuvassa nainen istuu joogamatolla ja hänen ympärillään on hyvinvoinnin osatekijöiden symboleita ajatuskuplina.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/04/141_2025_Terveydenhoitajien-ennaltaehkaiseva-tyo-Avain-parempaan-psyykkiseen-hyvinvointiin.png)
Mielenterveys osana hyvinvointia
On tärkeää huolehtia siitä, että työ ei kuluta kaikkea energiaa. Hyvinvoinnin kannalta olennaista on löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Työn ei tarvitse olla koko elämän sisältö, ja työpäivien jälkeen tulisi jäädä voimavaroja vielä muihinkin elämän tärkeisiin osa-alueisiin. Perhe, ystävät ja mahdolliset harrastukset voivat tukea myös psyykkistä hyvinvointia. (Antikainen & Huttunen 2025.)
Psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole toissijaista tai itsekästä – päinvastoin, se on perusta sujuvalle arjelle ja jaksamiselle. Avun pyytäminen ei ole heikkouden merkki, vaan osoitus itsensä arvostamisesta, rohkeudesta ja halusta voida mahdollisimman hyvin.
Asenteet mielenterveyttä kohtaan ovat parantuneet. Edelleen on kuitenkin tehtävää, jotta mielenterveys nähtäisiin yhtä luonnollisena ja tärkeänä osana hyvinvointia kuin fyysinen terveys. Työn ja hyvinvoinnin välillä on kasvavia paineita, mikä voi heikentää työilmapiiriä ja aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita työntekijöille. Työkulttuurin muuttaminen olisikin erittäin tärkeää. Lisäksi tulisi panostaa niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön hyvinvointiin ajoissa, ennen kuin ongelmia pääsee syntymään. Ennaltaehkäisy tulee pidemmällä aikavälillä halvemmaksi niin työnantajalle, yhteiskunnalle kuin yksittäiselle työntekijällekin.
Kirjoittajat
Sanna Antikainen ja Henni Huttunen opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sanna Imeläinen toimii tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Antikainen, S. & Huttunen, H. 2025. Työterveyshoitaja työikäisten psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504045681
Hirvonen, T. 2018. Hoitajien työhyvinvointi vuorotyössä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20180148
Kela. 2024. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://www.kela.fi/ajankohtaista/sairauspoissaolot-mielenterveyssyista-maksavat-menetettyna-tyopanoksena-yli-miljardi-euroa-vuodessa
Laine, S. 2019. Työhyvinvoinnin yhteys sairauspoissaoloihin. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190117
RosZie. 2022. Nainen, Mieliala, Mielenterveys. Pixabay. Viitattu 6.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/nainen-mieliala-mielenterveys-7529904/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Työikäisen mielen hyvinvointi. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/tyoikaisten-mielen-hyvinvointi
Työterveyslaitos. 2025. Työelämä ja mielenterveys. Viitattu 29.3.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoelama-ja-mielenterveys
