Neuvolan terveydenhoitaja voi vahvistaa äidin itsetuntoa synnytyksen jälkeen

Raskaus ja vauvan saaminen aiheuttavat äidissä monia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, jotka tukevat sikiön kasvua ja kehitystä, auttavat kehoa kestämään raskausajan rasitusta ja valmistavat vanhemmuuteen. Äitiys itsessään on elämää mullistava ja tunteita herättävä kokemus, joka tuo mukanaan suuria muutoksia, haasteita ja palkitsevia hetkiä.

Synnytyksen jälkeen äidin keho ja mieli käyvät läpi merkittäviä muutoksia, ja vastuu vauvasta voi aiheuttaa paineita sekä riittämättömyyden tunteita. Hormonien heilahtelut ja muuttunut elämäntilanne vaikuttavat itsetuntoon ja tuovat uusia haasteita toipumisen ja arjen hallinnan suhteen.

Raskausajan muutokset ja synnytyksestä palautuminen

Raskauden aikana paino nousee keskimäärin 10–12 kiloa, ja rinnat kasvavat valmistautuessaan maidontuotantoon ja imetykseen. Iho voi tummua useilla alueilla, kuten nänneissä, kainaloissa ja luomissa, ja kasvoille voi ilmestyä maksaläiskiä. Suurimmalla osalla odottajista syntyy raskausarpia vatsaan, reisiin ja rintoihin. Nämä arvet vaalenevat ajan myötä, mutta eivät täysin häviä. Raskauden aikana hiusten kasvu yleensä kiihtyy, mutta synnytyksen jälkeen se hidastuu 1–5 kuukauden kuluessa. Jotkut äidit voivat kokea voimakasta hiustenlähtöä synnytyksen jälkeen, mutta tilanne yleensä palautuu normaaliksi noin vuoden sisällä. (Tiitinen 2024.)

Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat muutokset kehonkuvassa voivat heikentää itsetuntoa ja siten myös äidin hyvinvointia. Synnytyksen jälkeinen itsetunnon vahvistaminen on keskeinen osa äidin hyvinvoinnin tukemista. Itsetuntoon vaikuttavat kehotyytyväisyys, luottamus omiin vanhemmuustaitoihin sekä odotusten ja pettymysten käsittely. (Eerola & Kukkonen 2025.)

Synnyttäneet äidit kokevat usein paineita täyttää äitiyden odotuksia, mikä voi myös osaltaan heikentää itsetuntoa. Vanhemmaksi tuleminen voi herättää ajatuksia minäkuvasta, naiseudesta, parisuhteesta, perhetilanteesta ja suhteesta omiin vanhempiin. Paino on monille synnyttäneille äideille itsetuntoa heikentävä tekijä, mutta synnytyksen jälkeinen säännöllinen liikunta voi tukea painon palautumista raskautta edeltävälle tasolle ja edistää hyvinvointia. Liikuntaa tulisi harrastaa rauhallisesti, kehoa kuunnellen ja voinnin mukaan, sillä se parantaa mielialaa ja auttaa arjessa jaksamisessa. (Honkimaa ym. 2024.)

Terveydenhoitajan tuki

Vanhempien hyvinvointi on tärkeä lähtökohta lapsen hyvinvoinnille, sillä kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapsi voi hyvin (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2021). Neuvoloiden terveydenhoitajat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten äidit hahmottavat itsensä ja roolinsa vanhempina. Äidit, joilla on hyvä itsetunto, luottavat myös paremmin omiin kykyihinsä toimia vanhempana. Lisäksi itsetuntoa voi heikentää ajatus siitä, että äitiyden, äidin vaistojen ja lastenhoitotaitojen odotetaan tulevan automaattisesti. Tämä ei kuitenkaan ole totta, minkä vuoksi on tärkeää, että neuvolan terveydenhoitajat valmentavat äitejä synnytykseen, äitiyteen ja tuleviin elämänmuutoksiin. (Eerola & Kukkonen 2025.)

Terveydenhoitajan tehtävänä on tarjota äidille luotettavaa tietoa sekä tukea myönteisen ja lempeän suhtautumisen rakentumiseen omaa kehoa kohtaan. Tavoitteena on auttaa äitiä ymmärtämään kehon muutoksia ja hyväksymään ne osana ainutlaatuista elämänvaihetta. Neuvolassa olisi tärkeää korostaa, että jokainen äiti palautuu ja sopeutuu äitiyteen omassa tahdissaan. Sosiaalisen median luomat paineet eivät aina vastaa todellisuutta, joten äitien ei tulisi verrata itseään muihin. Neuvolassa äidille tulisi myös tarjota kannustusta ja tukea, jotta hän voisi luottaa omiin taitoihinsa vauvanhoidossa ja kasvattamisessa.

Äitien hyvinvointi on merkittävä ja ajankohtainen aihe, johon kannattaa panostaa. Hyvinvointia voidaan edistää tukemalla äitejä vanhemmuuden eri vaiheissa esimerkiksi kuuntelemalla, kannustamalla sekä tarjoamalla tietoa ja käytännön apua. Kun äiti tuntee itsensä arvostetuksi ja riittäväksi, tämä vaikuttaa positiivisesti koko perheen hyvinvointiin.

Lähteet

Eerola, E. & Kukkonen, J. 2025. Äitien hyvinvoinnin edistäminen synnytyksen jälkeen neuvolassa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237362

Honkimaa, I., Impiö, N. & Kaivorinne, M. 2024. Vauvaikäisten lasten äitien hyvinvointi. Opinnäytetyö (AMK). Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/854240/Honkimaa_Impio_Kaivorinne.pdf?sequence=2&isAllowed=y hyvinvointi. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2021. Vanhemman hyvinvointi. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemman-hyvinvointi/

Neha_Kumari. 2021. Äiti, vauva, rakkaus, hoito. Pixabay. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/%C3%A4iti-vauva-rakkaus-hoito-6226693/

Tiitinen, A. 2024. Raskauden aiheuttamat muutokset elimistössä. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01382