Pelastajien liikkuvuusharjoittelu osana fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä

Pelastajan työnkuva on monipuolinen ja se haastaa sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Työn fyysiset vaatimukset kohdentuvat erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistöön, voima- ja ketteryysominaisuuksiin sekä tuki- ja liikuntaelimistöön. (Työturvallisuuskeskus 2025; Lusa 2020.)

Pelastushenkilöstön työtehtäviin kuuluvat muun muassa erilaiset savusukellustehtävät, sammutus- ja jälkiraivaustehtävät, pelastustehtävät liikenneonnettomuuksissa sekä korkeissa ja ahtaissa tiloissa työskentely (Lusa 2020).  Pelastajien työaika on keskimäärin 40–42 tuntia viikossa ja yhden työvuoron kesto on 24 tuntia (Suomen pelastusalan ammattilaiset 2025). Työtehtävät, niiden määrä sekä ajankohta ovat vaihtelevia ja ennakoimattomia. Univaje, jota voi esiintyä pelastajan työvuoroissa, vaikuttaa heikentävästi fyysiseen suorituskykyyn etenkin kestävyyden osalta. Kognitiivisesti univaje voi vaikuttaa reaktioaikaan ja huomiokykyyn. (Kaikkonen 2023.)

Pelastajien ammatillinen eläkeikä poistui vuonna 1995 ja on nyt syntymävuodesta riippuen 65–68 vuotta (Krok 2024). Ikääntymisen tuomat muutokset näkyvät myös pelastajien fyysisessä toimintakyvyssä. Yhtenä ikääntymisen tuomana muutoksena kehossa on liikkuvuuden vähentyminen. Liikkuvuuden vähentymiseen vaikuttavat muun muassa lihasten heikkous, jänteiden lyhentyminen sekä kudosten kimmoisuuden vähentyminen. (Pajander & Puurunen-Määttä 2021.)

Työelämästä esiin noussut kehittämistarve

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelee operatiivisessa pelastustyössä noin 100 pelastajaa. Pelastuslaitoksella on noussut esiin tarve omatoimiseen venyttely- ja liikkuvuusharjoitteluun osana fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä. Venyttely- ja liikkuvuusharjoittelun toteutumiseksi säännöllisesti pelastajat ovat toivoneet ohjeita omatoimisesti suoritettaviin harjoitteisiin. LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija suunnitteli ja toteutti venyttely- ja liikkuvuusharjoittelukokonaisuuden työelämätarpeesta nousseena kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävä yhdistyi osaksi fysioterapeutin ammatillisen osaamisen kehittymistä syventävässä eli viimeisessä ammatillisessa harjoittelussa.

Venyttely- ja liikkuvuusharjoitteluohjelman tavoitteena on ylläpitää ja lisätä operatiivista työtä tekevien pelastajien liikkuvuus- ja ketteryysominaisuuksia sekä huoltaa tuki- ja liikuntaelimistöä.  Liikkuvuus- ja ketteryysominaisuuksilla pyritään ehkäisemään tapaturmariskiä pelastajan työssä sekä muun muassa hidastamaan iän tuomia muutoksia kehon elastisuudessa, tasapainossa ja ketteryydessä. Ominaisuuksia ylläpitämällä ja kehittämällä pyritään tukemaan pelastajien työ- ja toimintakykyä uran eri vaiheissa. (Lusa ym. 2022.)

Pelastajien omatoiminen venyttely- ja liikkuvuusharjoitusohjelma

Venyttely- ja liikkuvuusharjoitusohjelmassa läpikäydään kehon eri lihasryhmiä keskittyen erityisesti hartioiden, lantion ja nilkan alueelle. Ohjelman suunnittelussa sekä toteutuksessa otettiin huomioon liikkuvuuden eri tasot ja liikkeitä pyrittiin tarjoamaan useamman eri tasoiselle tekijälle. Ohjeitten kirjallisessa versiossa tuotiin esiin liikkeen kohdelihas, alkuasento sekä suoritustekniikka. Tällä pyrittiin selkeyttämään ja lisäämään venytyksen tekijän tietoisuutta venytykseen kohdentuvasta lihaksesta sekä kehittämään venytyksen suoritustekniikkaa. Venyttelyliikkeet jaettiin kirjallisessa tuotoksessa ylä- ja alaraajojen liikkeisiin sekä keskivartalon ja selän liikkeisiin.

Valmis tuotos jaetaan kaikille Etelä-Karjalan paloasemille sähköisesti. Tämän jälkeen ohjelma tulostetaan ja sijoitetaan joka asemalta löytyvälle kuntosalille. Ohjelmasta tiedotetaan henkilökunnalle sähköisten kanavien kautta.

Lähteet

Kaikkonen, P. 2023. Jo lyhytaikainen univaje voi heikentää suorituskykyä. Yhteenveto tutkimuksesta. UKK-instituutti. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/jo-lyhytaikainen-univaje-voi-heikentaa-suorituskykya/

Krok, M. 2024. Pelastajien työkykyyn ja urapolkuihin on panostettava entistä vahvemmin – Ruotsin malliin vetoaminen ei toimi. Pelastusalan ammattilainen.  Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://pelastusalan.ammattilainen.fi/pelastajien-tyokykyyn-ja-urapolkuihin-panostettava-entista-vahvemmine-ruotsin-malliin-vetoaminen-ei-toimi/

Lusa, S. 2020. Savusukeltajan fyysiset vaatimukset ja testaus. Työterveyslaitos.  Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://www.pelastusopisto.fi/wp-content/uploads/Savusukeltajan-fyysisen-toimintakyvyn-vaatimukset-ja-testaus_15092020.pdf

Lusa, S., Punakallio, A., Halonen, J., Säynäjäkangas, P., Remes, J., Mänttäri, S., Oksa, J. & Vuokka, A. 2022. Firefit-menetelmän sisällön ja testien päivittäminen ja kehittäminen. Työterveyslaitos. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145805/TTL_978-952-391-069-0.pdf?sequence=8&isAllowed=y

Pajander H. & Puurunen-Määttä V. 2021. Ikääntymisen tuomat fyysiset haasteet pelastustoimintaan osallistuvalla miehistöllä. Opinnäytetyö. Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498332/Pajander_Henri_Puurunen-M%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4_Vuokko.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Suomen pelastusalan ammattilaiset 2025. Pelastusalan työajat. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa  https://www.spal.fi/tyoajat/

Työturvallisuuskeskus. 2025. Ergonomia. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/pelastusala/ergonomia