Sairaalaympäristössä lääkehuoltoon on menneinä aikoina sisältynyt monia ratkaisemattomia, jostakin näkökulmasta katsottuna kuormittavina koettavia asioita. Varastoiminen, väärinkäytön estäminen ja lääkkeiden vanheneminen ovat esimerkkejä lääkehuoltoon kohdistuvista haasteista. Inhimillisiä virheitä lääkkeenjaossa voi tapahtua. Älylääkekaapit voivat osaltaan korjata näitä ongelmia.
Vähemmän virheitä ja kustannuksia
Lääkepakkauksen matka tehtaalta lopulliseen käyttökohteeseensa sisältää monta vaihetta, joihin sisältyy inhimillisen virheen riski. Sairaalassa älylääkekaapit hoitavat automaattisesti ja täsmällisesti monia sellaisia lääkehoitoketjun loppupään tehtäviä, jotka ennen veivät henkilökunnalta paljon työaikaa. Viranomaisraportointi on automaattista, ja lääkepakkausten tietojen lukeminen onnistuu nopeasti 1- tai 2D -viivakoodeista. Varastonhallinta on reaaliaikaista ja keskitettyä.
Edistykselliset turvatoiminnot pitävät huolen siitä, että älylääkekaapin sisältöön pääsevät käsiksi vain ne, joilla on siihen oikeus. Älylääkekaapit auttavat osastoilla olevien lääkemäärien optimoinnissa, jolloin lääkkeitä päätyy jätteeksi vähemmän. Vaikka suurin ympäristön lääkepäästöjen aiheuttaja on lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö, niin lääkejäte on kuitenkin ylimääräinen lääkejäämien lähde (Astra Zeneca 2018). Jos lääkkeitä ei pääse vanhenemaan, niin muiden hyötyjen ohella syntyy rahallista säästöä. Älylääkekaapin arvioitu takaisinmaksuaika onkin vain 4,4 vuotta. (Monzón ym. 2016).
Keskinäinen viestintä kaappien kesken
Älylääkekaapit voidaan ajatella eräänlaisiksi IoT-laitteiksi, koska niistä voidaan muodostaa kymmenien, tai jopa satojen älylääkekaappien kokonaisuuksia, jotka kommunikoivat keskenään itsenäisesti (Kuva 1). Älylääkekaapit viestivät omatoimisesti sairaalan toiminnanohjaus- ja potilasjärjestelmien kanssa, sekä automaattisten lääkevarastojen kanssa. Tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti ja ovat rajapinnan kautta tarpeellisilta osin valvontaviranomaisen käytettävissä.
![[Alt text: Piirroskuva, jossa on poikkileikkaus sairaalaympäristöstä ja esimerkki siellä olevien älylääkekaappien sijoittumisesta eri osastoille.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/10/644_2023_Alylaakekaappien-monitorointi_1-1024x660.png)
Älylääkekaappien ja niihin liittyvien kylmäsäilytyslaitteistojen sensoritietoja voi monitoroida, mikä mahdollistaa niin laitevalmistajan kuin käyttäjienkin nopean reagoinnin ongelmatilanteissa. Monitoroinnilla lämpötiladatasta voidaan muodostaa kaavioita automaattisesti viranomaisraporttien liitteiksi. Työaikaa säästyy, ja henkilökunta voi suunnata työpanoksensa päätehtävään. Myös huoltojen ajoittaminen ja huoltotarpeiden ennakointi on monitoroinnin avulla täsmällisempää.
![[Alt text: Datan visualisointia IoT-monitorointiohjelmistossa. Neljä suorakaiteen muotoista paneelia, joista yhdessä esitetään lämpötilamittauksia viivakaaviona, toisessa esitetään ilmanpaine mittarikaaviona ja numeroarvona, kolmannessa esitetään kosteusmittauksen arvot viivakaaviona ja neljännessä jääkaapin oven avautumiskertalaskuri, jossa avauskerrat nähdään numeroarvoina aikaleimoineen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/10/644_2023_Alylaakekaappien-monitorointi_2-1024x379.png)
Digitalisaatio on vienyt lääkehuoltoa kestävän kehityksen suuntaan. Älylääkekaapit ja niiden monitorointi ratkaisevat monia ongelmia ja säästävät hoitohenkilökunnan työaikaa lääkehuollossa. Kaikki voittavat siinä, että lääkkeitä ei vanhene eikä päädy vääriin käsiin älylääkekaappien turvatessa niiden säilytyksen. Monitoroinnilla voidaan taata kylmäsäilytettävien lääkkeiden säilyminen käyttökelpoisena ja laitevalmistaja voi ennakoida huoltotarpeita, jolloin käyttökatkot voidaan minimoida. Todellinen täsmälääke!
Kirjoittajat
Kimmo Hänninen valmistuu tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta syksyllä 2023. Hän työskentelee DevOps-insinöörinä IoT-sovelluskehityksen parissa.
Matti Welin toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuussa.
Lähteet
Astra Zeneca. 2018. Annual Report 2018. Viitattu 16.9.2023. Saatavissa https://www.astrazeneca.com/content/dam/az/Investor_Relations/annual-report-2018/PDF/AstraZeneca_AR_2018.pdf
Hänninen, K. 2023. IoT-monitorointiohjelmiston käyttöönotto. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091725898
Monzón, M., Merino, B. & Villalba, M. 2016. Evaluation of the efficiency of an automated dispensing cabinet (ADC) in a ward of internal medicine. Viitatu 21.9.2023. Saatavissa https://www.ilaphar.org/wp-content/uploads/2016/05/Original-3-OFIL-Vol-26-2.pdf
Newicon Oy. 2023. Älylääkekaappi. Viitattu 17.9.2023. Saatavissa https://newicon.fi/fi/laakehuollon-automaatio/sairaalan-laakehuollon-automaatio/emed-icon
