Kehitä tietojohtamista kokeilemalla -hankkeessa (LAB 2025) on tehty jo useita nopeita tiedolla johtamisen kokeiluja päijäthämäläisten pk-yritysten kanssa. Pilottiprojekteissa on keskitytty löytämään konkreettisia keinoja tiedon keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Käytetyt työkalut, kuten Excel tai Power BI, on valittu liiketoiminnan tarpeiden ja käytössä olevan datan perusteella.
Hankkeen kahdeksas pilotti tehtiin rengasalan yritykseen, jonka tavoitteena oli tehostaa ja automatisoida joka kuukausi laadittavien raporttien muodostamista. Yrityksessä oli vahva ymmärrys raportoinnissa käytetystä datasta, mutta raportoinnin toteuttamiseen soveltuvaa menetelmää haluttiin lähteä selvittämään. Pilotissa haluttiin löytää työkalu, joka tehostaisi raportointiprosessia, ja pilotin aikana eri vaihtoehtoja päästiin testaamaan käytännössä.
Tietomallin rakentamiseen kannattaa panostaa
Yrityksessä raportteja on tähän asti koostettu manuaalisesti. Raporteissa käytettävä data on ollut hajautettuna useisiin eri Excel-tiedostoihin. Raporttien tärkein tietolähde on yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä, mutta tietoa täydennetään tarkentavilla lisätiedoilla. Raporttien laatijat tunsivat datan hyvin ja osasivat koota raportteja manuaalisesti. Tiedostojen tai tietojen välisiä yhteyksiä ei ollut tarvittu kovinkaan tarkasti miettiä.
Tässä pilotissa todettiin Power BI parhaaksi työvälineeksi, koska se tarjoaa monipuoliset tietomallinnusmahdollisuudet raportoinnin toteutukseen. Tietomallinnus on tärkeä osa Power BI -raportoinnin toteutusta, koska hyvin rakennettu tietomalli tehostaa datan analysointia ja tekee raporttien laatimisesta suoraviivaisempaa. Huolellisesti määritellyt rakenteet ja tietojen väliset suhteet varmistavat, että analyysit perustuvat täsmälliseen ja luotettavaan dataan. Power BI -tietomallia rakennettaessa kannattaa suosia tähtirakennetta, mikä pitää datan rakenteen selkeänä ja yksinkertaisena (Thirugnanam & Levine 2024). Tähtirakenteessa mallin keskellä on faktataulut ja niiden ympärillä dimensiotauluja.
Aluksi pilotissa lähdettiin selkeyttämään datan rakennetta ja etsimään tapoja yhdistää eri lähteistä tulevat tiedot järkeväksi kokonaisuudeksi. Kun Excel-tiedostoja luettiin tietomalliin, jouduttiin suunnittelemaan ja määrittämään taulujen välisiä relaatioita. Tietojen väliset suhteet vielä tarkentuivat pilotin edetessä. Aikaisemmin manuaalisesti koostetussa datassa ei ollut aina seurattu yhtenäistä logiikkaa. Tässä pilotissa luotu tietomalli on esitetty kuvassa 2.
![[Alt-teksti: kaavakuva, jonka keskiössä on erp data ja siitä lähtevät osat hinnasto, oma hinnasto, kalenteri, alaryhmä ja rekisteritiedot.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/238_2025_Raportoinnin-kehittaminen-rengasalan-yrityksessa_2-1024x554.jpg)
Tietomallin rakentaminen koostuu usein monista eri vaiheista. Tarvittaessa joitakin tauluja voidaan yhdistää yhdeksi isoksi tauluksi tai yhden taulun tietoja voidaan rikastaa toisesta taulusta (merge queries) tai luomalla ehdollisia sarakkeita (conditional columns) (Microsoft 2025). Suurten tietomäärien käsittely on usein tehokkaampaa, jos taulut pidetään erillisinä fakta- ja dimensiotauluina ja luodaan niiden välille yhteydet.
Pilotin toteutus
LAB-ammattikorkeakoulun lehtorit Marianne Viinikainen ja Liisa Uosukainen toteuttivat pilotin Power BI -ratkaisun yhdessä Loihteen pääkonsultin Veera Koivurannan kanssa. Raportteihin koottava tieto koottiin useasta eri lähteestä. Tietojen yhdistämiseen tarvittiin pilottiyrityksen asiantuntemusta. Pilotin toteutuksen aikana tietolähteitä vielä päivitettiin ja täydennettiin, jotta tietomalli saatiin rakennettua. Konsultin avulla varmistettiin, että pilotissa valitaan tarkoituksenmukaiset työkalut ja menetelmät raporttien toteutukseen. Konsultin asiantuntemuksen avulla saatiinkin nopeasti rakennettua toimiva tietomalli sekä mm. dynaaminen raportointimahdollisuus, missä yritys voi valita raporttiin sopivat kentät raportin käyttötarkoituksen mukaan.
Pilotti aloitettiin lokakuussa 2024 ja päätettiin toukokuussa 2025. Tänä aikana yrityksen kanssa pidettiin viisi suunnittelupalaveria. Työaikaa pilotin toteuttamiseen käytettiin yhteensä noin kuukausi. Power BI -malli sisältää kaksi vakiomuotoista raporttia sekä taulukko- ja pivotgeneraattorit, joilla voi dynaamisesti luoda omia raportteja. Tietomalli ja raportit on julkaistu yrityksen omaan Power BI Service -ympäristöön.
Käytännön toteutuksen myötä sekä pilottiin osallistunut yritys että hankehenkilöstö saivat kattavan kuvan Power BI:n hyödyntämismadollisuuksista. Hankehenkilöstö pääsi myös syventymään Power BI:n edistyneisiin ominaisuuksiin. Power BI -toteutus on yrityksessä testattavana. Yritys on perehdytetty raporttien käyttöön ja muokkaamiseen, ja se pystyy tarvittaessa tekemään pieniä muutoksia omatoimisesti. Toteutus tulee vähentämään raporttien laatimiseen käytettyä manuaalista työtä.
Kirjoittajat
Liisa Uosukainen työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja IT-asiantuntijana Kehitä tietojohtamista kokeilemalla- hankkeessa.
Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja BI-asiantuntijana Kehitä tietojohtamista kokeilemalla -hankkeessa.
Veera Koivuranta toimii Loihde Oyj:n pääkonsulttina (Principal Consultant).
Jarmo Nuora on Rengascenter Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Rengasnuora Oy:n yrittäjä.
Lähteet
kurtbecker1. 2017. Rengas, Profiili, Auto. Pixabay. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/rengas-profiili-auto-kyps%C3%A4ss%C3%A4-i%C3%A4ss%C3%A4-2886326/
LAB. 2025. Kehitä tietojohtamista kokeilemalla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kehita-tietojohtamista-kokeilemalla
Microsoft. 2025. Power BI documentation. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://learn.microsoft.com/en-us/power-bi/
Thirugnanam, S. & Levine, A. 2024. Best Practices for data modeling in Power BI, CaseWhen articles, 6.10.2024. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://casewhen.co/blog/best-practices-for-for-data-modeling-in-power-bi
