Suomessa sosiaali- ja terveysalan (sote) toimet ilmastonmuutoksen hillinnän ja varautumisen suhteen ovat jäljessä verrattuna muihin sektoreihin (SOSTE 2020), jonka vuoksi alalla on kasvava kiinnostus ilmasto- ja kiertotalouskäytäntöjä kohtaan. Se myös kuvastaa tarvetta kestävään kehitykseen, erityisesti jätehuollon ja resurssien kulutuksen osalta. Kiertotalouden ratkaisut sote-alalla sisältävät strategisen mahdollisuuden suunnitella uudelleen tapa, jolla terveydenhuollon palvelut tuotetaan, luomalla prosesseja, jotka eivät ole vain kestäviä, vaan myös vähentävät hiilijalanjälkeä ja ovat kustannustehokkaampia.
SOTEWASTE – Ilmastokestävä ja sopeutuva yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto -hanke on Etelä-Karjalan liiton ja Euroopan Unionin osarahoittama hanke, jonka toteuttaja on LAB-ammattikorkeakoulu. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen yksityiset sote-alan yritykset, jotka tuottavat kotiin vietäviä palveluita, asumispalveluita sekä perusterveydenhuollon palveluita. Hankkeen tavoitteena on kehittää yksityisten sote-alan yritysten kanssa kiertotalouden ja materiaalihallinnan toimintoihin, jätehuoltoon ja eri materiaalien kierrätykseen liittyviä ratkaisuja.
Hyödyntämällä hankkeen tuloksia sote-alan yritykset pystyvät uusien menettelytapojen kautta vähentämään jätehuollosta aiheutuvia kustannuksia, lisäämään resurssitehokkuutta ja vähentämään yrityksen ympäristökuormitusta sekä hiilijalanjälkeä. Yhteiskehittämisen avulla hankkeessa tuotetaan osaamisen kehittämisen materiaalia sote-alan yrityksille resurssiviisaiden ja vähähiilisyyttä tukevien toimenpiteiden käytännön toteuttamiseksi yrityksissä.
Lisäksi hankkeen tuloksena ympäristötietoisuutta edistävällä toiminnalla ja viestinnällä tavoitetaan laaja joukko Etelä-Karjalan alueen toimijaverkostoa, joka edistää julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi sekä tukee Etelä-Karjalan alueen siirtymää kohti vähähiilisyyttä ja vihreää taloutta.
![[Alt-teksti: Kädet pitelevät läpinäkyvää palloa, jonka sisällä on puu.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/153_2025_Ilmastokestavaa-ja-sopeutuvaa-yksityista-terveydenhuoltoa-kehittamassa-1024x581.jpg)
Kestävämpi sote-ala – ilmastotekoja terveydenhuollossa
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, sillä sote-alalla kuluu paljon energiaa ja materiaaleja, ja toiminnassa syntyy suoria ja epäsuoria päästöjä. Sote-alan toimet ilmastonmuutoksen hillinnän ja varautumisen suhteen ovat jäljessä muihin sektoreihin. (SOSTE 2020).
WHO:n raportin (2023) mukaan noin 5,2 % maailman hiilidioksidipäästöistä johtuu terveydenhuoltosektorista. Suuri osa näistä päästöistä tulee toimitusketjusta – tavaroiden ja palveluiden tuotannosta, kuljetuksista, käytöstä ja hävittämisestä. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuollon ympäristöjalanjäljen pienentäminen on kriittistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Terveydenhuoltoalalla on kasvava tarve kiertotalouden käytäntöjä kohtaan ja se kuvastaa kasvavaa keskittymistä kestävään kehitykseen. Maailman terveysjärjestö WHO on jo vuonna 2015 toimintakehyksessään ”Building climate resilient health systems” esittänyt, että sote-sektorin tulisi kyetä varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuneisiin palvelutarpeisiin siten, että palvelutuotannon hiilijalanjälki pienenee. (WHO 2015.)
Kohti ilmastokestävää sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Suomessa hyvinvointialueilla on tehty ja tehdään ympäristöohjelmia, joiden tavoitteena on vähähiilisyyteen, kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvät kehittämistoimenpiteet, joilla voidaan vähentää hyvinvointialueen ympäristövaikutuksia. Myös yksityiset sote-alan yritykset ja toimijat ovat käynnistäneet ja toteuttaneet kestävään kehitykseen tähtääviä kehittämistoimenpiteitä. Yritykset tarvitsevat kuitenkin edelleen uutta tietoa kiertotalouden ja materiaalihallinnan osaamisen kehittämiseen.
Sote-alan merkitys yhteiskunnassa on kiistaton – mutta nyt sen on myös lunastettava paikkansa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen edistäjänä. Kiertotalous ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan osa kokonaisvaltaista siirtymää kohti vastuullisempaa ja tehokkaampaa palvelutuotantoa.
Kirjoittajat
Teresa Garcia-Kaartinen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä hoitotyön lehtori, joka toimii SOTEWASTE-hankkeessa asiantuntijana.
Pia Haapea on LAB-ammattikorkeakoulun Teknologian yksikössä työskentelevä Yliopettaja, joka toimii SOTEWASTE-hankkeessa asiantuntijana.
Hannele Pirinen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka toimii SOTEWASTE- hankkeessa projektipäällikkönä.
Pirjo Tuusjärvi on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka toimii SOTEWASTE-hankkeessa TKI-asiantuntijana.
Lähteet
Geralt. 2014. Suojella, Luonne, Kädet. Pixabay. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/suojella-k%C3%A4det-ekologia-suojaa-puu-450596/
LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Ilmastokestävä ja sopeutuva yksityinen sosiaali- ja terveysala (SOTEWASTE) -hanke. Viitattu 21.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sotewaste-ilmastokestava-ja-sopeutuva-yksityinen-sosiaali-ja-terveydenhuolto.
SOSTE ry. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ilmastotiekartta. Viitattu 21.4.2025. Saatavissa https://www.soste.fi.
Valtioneuvosto. 2023. Ilmastopolitiikan tilannekuva 2023. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi.
World Health Organization. 2015. Operational framework for building climate resilient health systems. World Health Organization. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://apps.who.int/iris/handle/10665/189951.
World Health Organization. 2023. Climate change and health. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/climate-change-and-health.
