Tieto asukkaiden toimintakyvystä kullanarvoista pelastustoimelle

Pelastustoimi kerää  ja hyödyntää toiminnassaan ja riskien arvioinnissa tällä hetkellä lähinnä omalta toimialalta kertyviä tietoja. Antaisiko tieto alueen asukkaiden toimintakyvystä mahdollisuuksia parantaa riskien ennakointia ja ehkäisyä sekä lisätä asumisturvallisuutta? Tätä asiaa ratkottiin KAT-TIME-hankkeessa (LAB 2020).

Yhteiskunta on muutoksessa, joka huomioiden niin sosiaali- ja terveysalan kuin pelastustoimenkin on kyettävä kehittämään palvelujaan. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja heistä valtaosa on yksinasuvia. Lisäksi yhä vanhempia ja huonokuntoisempia ikääntyneitä hoidetaan kotiin. Tämä muutos luo ikääntyneiden asumisturvallisuudelle uudenlaisia vaatimuksia, sillä turvallisuuden ongelmien seuraukset ovat usein vakavampia ikääntyneemmälle väestölle (THL 2021; Sisäministeriö 2018; 11, 14). Palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät riskit lisääntyvät erityisesti ikääntyneiden kotona asuvien joukossa sekä harva-alueilla, joissa yhteiskunnan palveluverkko on vähäinen (Lepistö et al. 2020, 33; Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 204). Tämä edellyttää parempaa ennakointia ja varautumista asumisturvallisuutta koskeviin riskeihin pelastustoimessa.

Kuva 1. Asumisturvallisuuteen voidaan vaikuttaa pelastustoimen palveluja kehittämällä. (Pexels 2013)

Datasta uutta näkymää asumisturvallisuuteen

KAT-TIME-hankkeessa (LAB 2020) kehitettiin asumisturvallisuuden data-analyyttistä ennakointimallia. Analytiikassa hyödynnettiin pelastustoimen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä kertyvää dataa. Pelastuslaitoksen osalta hyödynnettiin valvontarekisterin tietoja sekä Pronto-pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoa. Sote-toimialalta hyödynnettiin erityisesti kotihoidon asiakkaiden palvelukysyntä- ja toimintakykytietoja RAI-järjestelmästä. KAT-TIME on ollut Suomessa ensimmäisiä hankkeita, joissa on yhdistetty ja analysoitu dataa sekä pelastus- että sote-toimialoilta asumisturvallisuuden parantamiseksi.

Asukkaiden toimintakykytiedot huomioon

Hankkeen tuloksina rakentui  data-analytiikkaan perustuva, ennakointia tukeva riskiluokittelumalli. Tämä malli huomioi alueen asukkaisiin liittyvät pelastustoimen ja sosiaali- ja terveysalan tietoaineistot. Riskiluokittelumallissa pelastustoimen alueellisten riskitasojen muodostuksessa on siis myös analysoitu ikääntyneiden toimintakykytietoja, joita on kerätty mm. asukkaiden hoidontarvetta arvioitaessa. Näin saadaan maakunnasta uudenlainen riskiluokkanäkymä, jossa erottuvat alueet, joilla esimerkiksi toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden määrä on suuri. Näihin tietoihin perustuvan alueellisen riskiluokittelun perusteella on mahdollista suunnitella ja kohdentaa pelastustoimen palveluja riskeiltään erilaisille alueille. Lisäksi riskiluokittelumallia voidaan hyödyntää uusien sote- ja pelastusalan välisten yhteistoiminnallisten palvelujen suunnittelussa.

Kun hyvinvointialueuudistus  tullessaan sitoo sekä sote- että pelastusalan toimijoita yhä tiiviimmin yhteen, tullee yhteiselle alueen asukkaita ja asumisturvallisuuden riskejä kuvaavalle tiedolle, kuten juuri toimintakykytiedolle ja sen hyödyntämiselle, yhä suurempaa tarvetta.

Kirjoittaja

Kaisa Seppänen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka toimi KAT-TIME-hankkeessa (LAB 2020) projektipäällikkönä. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat asiakaspanoksen ja tiedon hyödynnettävyyden kehittäminen sote-palveluissa sekä älykkäät palveluratkaisut.

Lähteet

LAB. 2020. Asumisturvallisuuden tietoperusteinen ennakointimalli KAT-TIME. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/asumisturvallisuuden-tietoperusteinen-ennakointimalli-kat-time

Lepistö, J., Joentakanen, J., Laurikainen, H. ja Kekki, T., 2020. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020: Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla seuduilla.

Pexels. 2013. Firefighter. Pexels. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/aikuinen-asu-ihmiset-kiire-266403/

Sisäministeriö. 2018. Turvallinen elämä ikääntyneille – toimintaohjelman päivitys. Sisäministeriön julkaisu 6/2018. Helsinki: Sisäministeriö.

THL. 2021. Kotihoito. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa  https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito