Ilmastokysymyksiä puutarhayrityksissä

Turvetta käytetään energia-, kasvu- ja kuivikekäytössä. MAMIKSA-hanke perehtyi puutarha-alaan, jossa turvetta käytetään kasvualustana, mutta myös energiakäytössä. Tutustumassa käytiin kahteen eteläkarjalaiseen puutarhaan, joista Oy Ansari-Yhtymä kasvattaa pikkutaimia kasvihuoneviljelijöille ja valmiita ruukkukukkia jälleenmyyjille (BtoB), Hämäläisen tila ja puutarha kuluttajille (BtoC).

Kasvuturve – korvaajia etsitään

Suomessa kasvihuoneviljelyn kasvualustoista yli 90 prosenttia on turvetta, ja turve on myös maailmanlaajuisesti eniten käytetty kasvualusta (Kauppapuutarhaliitto 2024). Suomessa kasvuturvetta ammattikäyttöön toimittavat muun muassa Kekkilä sekä Novarbo. Molemmat vieraillut puutarhat käyttävät kasvualustoina valmiita turveseoksia.

[Alt-teksti: nuorehko mies kannattelee sylissään suurta pahvista kukkalaatikkoa, takana kymmenien metrien alalla kukkivien ruukkukukkien erivärisiä kukintoja.]
Kuva 1. Toimitusjohtaja Anselmi Hakkarainen Oy Ansari-Yhtymän kasvatustiloissa. (Kuva: Anu Nuutinen)

Kasvuturpeen tuotanto ja saatavuus vähenevät energiaturvetuotannon alasajon myötä (Kauppapuutarhaliitto 2024). Turvesuon ylimmät kerrokset käytetään turvetuotannossa kasvualustoiksi ja maanparannukseen. Syvemmällä olevat kerrokset soveltuvat poltettavaksi energiaksi. On mahdollista, että kasvuturpeen käyttö EU-tasolla kiellettäisiin. (Kontu 2022)

Korvaajaa kasvuturpeelle on etsitty muun muassa rahkasammaleesta, puukuidusta, ruokohelvestä, järviruo’osta ja biokaasutuotannon tasalaatuisista mädätysjäännöksistä (Kontu 2022). Kansainvälisesti korvaajana käytetään kookoskuitua. Sen haasteina ovat suuri vedenkäyttö kasvatusvaiheessa sekä pitkät kuljetusmatkat. (Silokangas 2023)

Ansarilla päästiin näkemään kasvualustakoetta, jossa viidennes kasvuturpeesta oli korvattu puukuidulla. Koekasvien juuriston kerrottiin näyttävän lupaavalta. Kasvuturpeen korvaaminen muulla kasvualustalla ei tarkoita kuitenkaan pelkkää sopivan materiaalin löytämistä. Kun kasvuturpeessa on 20–30 % muuta, kasvatus muuttuu. Alustakoekasveissa nähtiin, että kevyt ruukku kaatuu helposti, mikä on kasvien kannalta haitallista. (Hakkarainen 2025)

Energiaturve – energiaratkaisut mietinnässä

76 yli 1 000 m2 lämmitetyn kasvihuonealan kasvihuoneyritystä käytti energialähteenään jyrsin- tai palaturvetta vuonna 2024. Kymmenen vuotta aiemmin turvetta energiaan käytti 120 yritystä (-37 %). Lähteenä oli tuolloin myös turvepelletti. Vastaavana aikana 2014–24 raskasta polttoöljyä käyttäneiden yritysten lukumäärä on muuttunut -83 % ja maakaasua käyttävien -61 %. Kuvassa 2 on esitetty muutamia kasvihuoneyritysten energialähteitä, joiden käytössä on tapahtunut muutoksia. Yritysten lukumäärä on vähentynyt, joten esimerkiksi metsähakkeen merkitys on noussut. (Luonnonvarakeskus 2025)

[Alt-teksti: taulukko, joka kertoo kasvihuoneiden energialähteet eri vuosina, energialähteitä ovat palaturve, jyrsinturve, turvepelletti, metsähake, maakaasu ja raskas polttoöljy. Tärkein energiamuoto vuonna 2024 oli metsähake.]
Kuva 2. Kasvihuoneyritysten energialähteitä 2014–2024. (Luonnonvarakeskus 2025; kuva: Anu Nuutinen)

Energialähteistä kuultiin kummallakin yritysvierailulla. BtoC-tilalla puutarha lämpenee kokonaan uusiutuvalla energialla, kun lämpökeskusinvestoinnin myötä siirryttiin käyttämään haketta. Kysymys kuitenkin on, voidaanko puun poltto kieltää tulevaisuudessa tai tuleeko siitä liian kallista. (Hämäläinen 2025) BtoB-puutarhalla maakaasusta on siirrytty turpeeseen ja osa lämmöstä tulee hakkeesta, mutta tulevat energiaratkaisut ovat mietinnässä. Energiaturpeen korvaaminen on kasvuturvetta oleellisempi kysymys. Aurinkoenergian osalta laskelmia on tehty, mutta takaisinmaksuaika ei ole kannattava. Puutarha-alalla aurinkoenergia on ongelmallista, koska energiaa on tarjolla runsaasti silloin kuin sitä ei juuri tarvita. (Hakkarainen 2025)

Vastuullisuus syntyy itsestä sekä ulkoisista paineista

Ansarilla korvaavien kasvualustojen löytämiseen ajaa niin oma halu ja ymmärrys kuin ulkoinen painekin, sillä BtoB-kaupassa tarjouspyyntöjen laatijat vauhdittavat muutoksia. Esimerkiksi Fair Trade -joulutähtiin vaaditaan jo nyt vähintään 20 % muuta kuin kasvuturvetta.

Sekä kuluttajille että yrityksille myyvät yritykset puhuvat haasteesta saada kustannusten nousu hintoihin. Kuluttajakaupassa kaikkea kustannusnousua ei voi laittaa hintoihin kerralla, jotteivat asiakkaat siirry muualle. BtoB-kaupassa hintojen korottaminen on vielä haastavampaa, sillä ostaja päättää kerralla isoista ostomääristä.  

Kaikki puutarhayritysten ilmastoteot eivät näy loppukuluttajalle. Kauppapuutarhaliiton (2025) mukaan kasvihuoneala on pudottanut ilmastovaikutustaan 60 prosenttia vuodesta 2004. Tutustumiskäynnillä päästiin näkemään uudenaikaisen kasvihuoneen tuplaverhot, joiden avulla voidaan pitää ulkona niin liikaa lämpöä kuin kylmyyttäkin. Kasteluvedet kierrätetään ja valaistuksessa energiaa säästyy LED-valojen avulla – toisaalta aiempi hukkalämpö korvataan muulla lämmityksellä.

Kasvihuoneyrityksen silmin isoja muutoksia tulee tapahtumaan lähiaikoina: ei ehkä vielä viiden vuoden, mutta jo 10 vuoden sisällä.

Kirjoittaja

Anu Nuutinen on MAMIKSA-hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori. Hankkeessa perehdytään turpeen käytön ja sen muutosten sekä vihreän siirtymän edistämisen vaikutuksiin Etelä-Karjalan maaseutualueilla (LAB 2025).

Lähteet

Hakkarainen, A. 2025. Toimitusjohtaja. Oy Ansari-Yhtymä. Haastattelu 26.5.2025.  

Hämäläinen, A. 2025. Yrittäjä. Hämäläisen tila. Haastattelu 22.5.2025 ja täydentävät kysymykset 28.5.2025.

Kauppapuutarhaliitto. 2024. Tietoa kasvihuonealasta. Kasvuturve. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://kauppapuutarhaliitto.fi/tietoa-kasvihuonealasta/kasvuturve/

Kauppapuutarhaliitto. 2025. Tietoa kasvihuonealasta. Vastuullisuus. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://kauppapuutarhaliitto.fi/tietoa-kasvihuonealasta/vastuullisuus/

Kontu, M. 2022. Kasvuturve – löytyykö sille korvaajaa? ProAgria. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.proagria.fi/blogit/puutarhayrittajan-saappaissa/kasvuturve-loytyyko-sille-korvaajaa

LAB. 2025. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Luonnonvarakeskus. 2025. Puutarhatilastot. Kasvihuoneyritysten energialähde. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/?tablelist=true&rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0

Silokangas, K. 2023. Kasvuturvepohjaiset alustat ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Kekkilä. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.proagria.fi/uploads/Pellonpiennar-3.10.2023kekkila.pdf