Korkeakoulut työelämän kehittäjinä

Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa lakisääteistä työelämää edistävää toimintaansa.  Työelämän ja korkeakoulun tehtävät ja kulttuuri poikkeavat merkittävästi toisistaan, eivätkä osapuolten tavoitteet ja odotukset aina kohtaa toivotulla tavalla (Rautajoki 2009). Työelämällä on alati muuttuvissa liiketoimintaympäristöissä tarve kehittää osaamistaan ja pysyä ajan hermolla. Korkeakoulujen tietotaito ja osaaminen olisi tärkeää valjastaa yritysten käyttöön.

Kehitimme #DigiLAHTI-projektissa LAB-ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä liiketoimintansa ja osaamisensa kehittämisessä. Toimintamalli pitää sisällään useita erilaisia työelämän kehittämiseen tähtääviä toimintoja. Keskityimme projektissa niiden LABin toimintojen kehittämiseen, joiden tavoitteena on edistää yritysten kykyä hyödyntää digitaalisuutta liiketoiminnassaan.

KUVA 1. Korkeakoulut voivat tukea yrityksiä sekä liiketoiminnan että osaamisen kehittämisessä. Kuva: Pixabay, Gerd Altmann /CC0

LAB yritysten osaamista kehittämässä

Osaamisen kehittäminen on erityisesti digitalisaation aikakautena liiketoiminnan elinehto. Pk-yrityksissä osaamista joudutaan yleensä kehittämään jokapäiväisen työn ohessa (Kokko ym. 2000). Jotta voisimme tarjota työelämälle nopeasti hankittavissa olevaa ajankohtaista tietoa, kirjoitimme projektissa lukuisia digiin liittyviä julkaisuja. Yritykset kehittävät osaamistaan myös systemaattisemmin, kuten kouluttamalla henkilökuntaansa, palkkaamalla uusia henkilöitä tai ostamalla osaamista toisilta yrityksiltä. Pidemmällä aikajänteellä myös verkostoitumisen hyödyt osaamisen hankkimisessa ja liiketoiminnan kasvussa ovat merkittäviä (Schoonjans ym. 2013; Valkokari ym. 2009).

Järjestimme #DigiLAHTI-projektissa useita tilaisuuksia, joissa yritysten digiosaamista pyrittiin kartuttamaan yksittäisiin teemoihin (esim. taloushallinto, tekoäly, verkkokauppa ja markkinointi) liittyvinä luentoina ja tietoiskuina. Näiden lisäksi #digimatch-tapahtumissa pyrittiin vastaamaan yritysten digitarpeisiin laajasti. Pääpaino oli verkostoitumisessa sekä digitalisaation merkityksen ja mahdollisuuksien kokonaiskuvan luomisessa. 

Yksittäisten tilaisuuksien lisäksi LAB tarjoaa erilaisia tapoja kouluttautua, kuten yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia tai laajempia avoimesti tarjolla olevia kokonaisuuksia. Kokeilimme projektissa toimintamallia, jossa yrityksen edustaja osallistui tutkinto-opiskelijoiden kanssa samalle verkko-opintoina toteutettavalle opintojaksolle. Yrityksen edustaja toi opintojaksolle tiimityönä ratkaistavan kehittämistehtävän. Oman kehittämistehtävän ratkaisun lisäksi yritys kartutti osaamistaan, ja siten kehittämisen tuloksen hyödyntäminen onnistui yritykseltä hyvin.

Jotta digialan yritykset saisivat oikeanlaista osaamista uusia henkilöitä palkkaamalla, vahvistimme LABin tietojenkäsittelyn koulutuksen ja alueen digiosaamista tarjoavien yrittäjien yhteistyötä. Yritysten edustajat pitivät vierailuluentoja, ja opiskelijat pääsivät tekemään tehtäviä yritysten tiloihin. Lisäksi opetussisältöjä muokattiin yritysten tarpeita vastaavaan suuntaan, ja koulutustarjonnasta kehitettiin osaamispolkuja kohti eri työtehtäviä.

Kirjoittaja

Sariseelia Sore (FM mat.) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä sekä #DigiLAHTI- että digiUP-projekteissa.

Lähteet

Kokko, N., Herrala, M., Ahola, M., Immonen, S., Hailikari, M. & Salminen, A. 2000. Osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä. Helsinki: Työministeriö. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/esr_julkaisut_2000_2006/01_osaamisen_kehittaminen_pk-yrityksissa.pdf

Rautajoki, A. M. 2009. Asiantuntijuutta vakuuttamassa. Opettajien työelamasuhteen asiantuntijuuspuhe sosiaalialan korkeakouluverkoston työelämäprojekteissa. Acta Universitatis Lapponiensis, 165. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. [Akateeminen väitöskirja]. [Viitattu 9.4.2020]. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61744/Arto_M_Rautajoki_v%E4it%F6skirja.pdf?sequence=1

Schoonjans, B., Van Cauwenberge, P. & Vander Bauwhede, H. 2013. Formal business networking and SME growth. Small Business Economics, 41(1), 169-181.

Valkokari, K., Hyötyläinen, R., Kulmala, H. I., Malinen, P., Möller, K. & Vesalainen, J. (toim.) 2009. Verkostot liiketoiminnan kehittämisessä. WSOYpro: Helsinki.

Linkit

Linkki 1. LAB. 2020. DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/digilahti-uutta-kasvua-digitaalisuudesta-pk-yrityksille

Linkki 2. Sore, S. 2020. #DigiLAHTI-projekti yritysten digivalmiuksia tukemassa. [Viitattu 18.6.2020]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/digilahti-projekti-yritysten-digivalmiuksia-tukemassa/

Linkki 3. Kinnunen, R. & Sore, S. 2020. #DigiLAHTI-projektissa digipalvelujen hyödyntäjät ja tarjoajat yhteen. [Viitattu 18.6.2020]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/digilahti-projektissa-digipalvelujen-hyodyntajat-ja-tarjoajat-yhteen/

Kuvat

KUVA 1. Gerd Altmann, Pixabay. 2016. Yrittäjä Idea Toimivalta Vision Kohde Markkinointi. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/yritt%C3%A4j%C3%A4-idea-toimivalta-vision-1340649/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.