Tekoäly pk-yritysten osaamisen kehittämisessä

Tekoälyn kehitys etenee tällä hetkellä nopeammin kuin monet yritykset ehtivät reagoida muutoksiin. Pienillä ja keskisuurilla alueellisilla yrityksillä on erityisiä haasteita tekoälyn hyödyntämisessä: mistä tulisi aloittaa, mihin keskittyä ja kenen puoleen voi kääntyä? Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää alueellisesti rakennettuja tekoälyekosysteemejä, jotka yhdistävät tutkimuksen, koulutuksen, liiketoimintaosaamisen ja konkreettiset kehittämisprosessit. (Sorama ym. 2018)

Yritykset tarvitsevat ennen kaikkea käytännönläheistä tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Pienissä yrityksissä ei ole varaa epäonnistumisiin tai resurssien hukkaamiseen epävarmojen kokeilujen takia. Pk-yrityksiä voidaan tukea tekoälyn mahdollisuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä sekä liiketoiminnan kehittämisessä. Tulokset korostavat, että selkeä prosessimalli ja asiantunteva ohjaus tekoälyn hyödyntämisessä auttavat yrityksiä etenemään kohti konkreettisia tekoälyratkaisuja omassa arjessaan (Jafarzadeh ym. 2024)

Tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä voidaan jäsentää Kurt Lewinin klassisen muutosvoimateorian avulla, jossa muutos etenee kolmen vaiheen kautta. Ensin tunnistetaan tarve muutokselle. Tämä mahdollistaa organisaatiota kyseenalaistamaan toimintatavat ja valmistautumaan muutokseen. Seuraavaksi kokeillaan uusia ratkaisuja ja rakennetaan luottamusta. Tässä vaiheessa toimivan muutosjohtamisen kyvyt korostuvat. Lopuksi vakiinnutetaan toimiviksi todetut käytännöt osaksi arkea. (Lewin 1947). Tätä ajattelua täydentää selvitys pk-yritysten tekoälyvalmiudesta kolmiportaisena mallina. Tekoälyn integrointi ja valmiudet sen edistämiseen edellyttävät erityisesti teknisen osaamisen kehittämistä, selkeyttä sääntelyssä sekä riittäviä resursseja. (Alnajjar ym. 2025)

Lewinin teorian mukaisen muutosprosessin hyödyntäminen tehostuu, kun ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutukseen liittyvät tekijät tunnistetaan muutosprosessissa. Tekoäly vaikuttaa työhön, oppimiseen ja päätöksentekoon uudella tavalla. Tähän liittyvät vuorovaikutustekijät tulee siten tunnistaa tarkoin. (Dellermann ym. 2021)

LAB-ammattikorkeakoulun rooli pk-yritysten tekoälyosaamisen vahvistamisessa nojaa sen asemaan alueellisessa innovaatioekosysteemissä, jossa koulutus, hanketoiminta ja soveltava tutkimus nivoutuvat yhteen. Sorama ym. (2018) korostavat ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta erityisesti siinä, miten ne toimivat välittäjinä osaamisen, verkostojen ja liiketoimintalähtöisten kokeilujen välillä alueen yrityskentässä. Tätä roolia LAB toteuttaa muun muassa tarjoamalla verkostoyhteistyötä, kehittämisprojekteja ja tukea ratkaisujen kaupallistamiseen.

Tietojohtamisen näkökulmasta osaaminen vahvistuu, kun sitä jaetaan. LABeko2-hankkeen (LAB 2025a) asiantuntijahaastatteluissa korostui, että opiskelijayhteistyö, kokeilujen näkyväksi tekeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen rakentavat yhteistä oppimista ja alueellista osaamispohjaa. Kun yritys testaa uutta ja opiskelija tuo tekoälyosaamistaan käytäntöön, hyöty kertautuu ekosysteemissä. myös korkeakoulun vaikuttavuus kasvaa (LAB 2025b).

LUT-kampuksen voimavarat

LABeko2-hankkeen asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin, että LUT-korkeakoulukampuksen strategia tukee yrittäjyyttä ja kampuksella vallitsee vahva yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri. Business Mill yrityshautomo ja opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö LUTES tarjoavat ketteriä rakenteita opiskelijayrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön. Yrittäjyysvalmennus sekä startup-tilat tukevat tekoälypohjaisia kokeiluja. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen nähdään merkittävänä voimavarana. (LAB 2025b).

Tekoäly muuttaa tapaa, jolla pk-yritykset kehittävät liiketoimintaansa ja rakentavat uusia yhteistyömuotoja. Kun osaaminen ja kokeilut kytkeytyvät osaksi ekosysteemiä, syntyy pysyvää muutosta ja alueellista uudistumista. Tämä edellyttää konkreettisia tekoälyä hyödyntäviä yhteisprojekteja yritysten kanssa.

Lähteet

Alnajjar, M., Alnajjar, K., & Hämäläinen, M. 2025. Threefold model for AI Readiness: A Case Study with Finnish Healthcare SMEs. Proceedings of the 5th International Conference on Natural Language Processing for Digital Humanities.

Dellermann D., Calma, A., Lipusch N., Weber T., Weigel S. & Ebel P. 2021. The future of human-AI collaboration: A taxonomy of design knowledge for hybrid intelligence systems.

Jafarzadeh, P., Vähämäki, T., Nevalainen, P., Tuomisto, A., & Heikkonen, J. 2024. Supporting SME companies in mapping out AI potential: a Finnish AI development case. Journal of Technology Transfer.

LAB. 2025a. LABeko2 – verkostoidu, kehitä, kansainvälisty, menesty. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/labeko2-verkostoidu-kehita-kansainvalisty-menesty

LAB. 2025b. LUT-Kampuksen yrittäjyysekosysteemin nykytila ja kehittämistarpeet. Asiantuntijahaastatteluraportti 13.2.2025.

Lewin, K. 1947. Frontiers in group dynamics. Human Relations, 1(2), 143–153. Sorama, K., Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., & Varamäki, E. 2018. Ammattikorkeakoulu vaikuttajana alueellisessa kasvuyrittäjyysekosysteemissä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(3), 8–24. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/160236