Työkykyinen henkilöstö on kaiken perusta, ja tästä ovat pitäneet huolen HENTU-projektissa mukana olleet päijäthämäläiset yritykset ja työyhteisöt. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten (7 kpl) yhteenlaskettu työelämän laadun indeksi on korona-aikana pysynyt lähes samassa kuin ennen koronaa, eli hyvillä johtamiskäytänteillä ja toimintakulttuurilla on pystytty pitämään yritys toimintakykyisenä haastavassa tilanteessa.
Yrityksissä toteutettiinkin useita tiedolla johtamisen, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä. Tulokset perustuvat hankkeen alussa ja lopussa tehtyihin mittauksiin.
Yrityksissä on korona-aikana tehty paljon yhteistyötä yhteisten tavoitteiden eteen. Henkilöstön työpanosta arvostetaan, mutta vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat hieman pudonneet korona-aikana. Muitakin kehittämiskohteita on: mahdollisesti esimiehen muut kiireet tai etätyö ovat vähentäneet esimiesten antamaa tukea. Samoin työyhteisön ongelmiin pitäisi puuttua nopeammin, ja oikeudenmukaiseen johtamiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Koronan myötä prosesseja on mukautettava uuteen toimintatapaan. Toimivat ja tehokkaat prosessit sekä selkeät vastuut auttavat selviämään muutoksessa ja uusien tilanteiden tuomassa kaaoksessa. Liika kiire ja tiedonkulun ongelmat aiheuttavat turhaa sähläystä, joka turhauttaa ja syö suorituskykyä. Toki sähläys kuuluu muutostilanteisiin, mutta sen vähentäminen on tärkeää ja vaatii esimiehiltä ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Korona-aikana on korostunut päivittäisistä toimista selviytyminen, jolloin aiemmat tavoitteet ovat saattaneet muuttua nopeastikin.
Uudet tavoitteet vaativat henkilöstöltä innovatiivisuutta ja organisaatiolta rohkeutta uusien ideoiden kokeilulle, jolloin mahdollistetaan muuttuvan tilanteen vaativa joustavuus. Ihmisläheinen johtamismalli, jossa työhyvinvointia vaalitaan tuotantotekijänä, johtaa kestävään tuottavuuskasvuun, koska silloin sekä työhyvinvointi että talous kukoistavat.
Yritysten talous ja henkilöstötuottavuus
Hankkeessa analysoitiin myös kehittämisen talousvaikutuksia. Yritykset ovat lisänneet maltillisesti liikevaihtoa, ja kasvu tulee henkilöstömäärän kasvusta. Kuitenkin työntekijää kohti tuotettu liikevaihto on pienentynyt 13 prosenttia, mikä kertoo kasvuun liittyvistä haasteista. Absoluuttinen käyttökate on parantunut 12 prosenttia, mutta tuloskyvystä kertova käyttökate per työntekijä on heikentynyt 9 prosenttia. Henkilöstötuottavuuden HCROI-indeksi on huonontunut vain hieman, sillä yritykset ovat kyenneet sopeuttamaan kulurakennetta kilpailukykyisemmiksi.
Poissaolot ovat hieman vähentyneet, mikä saattaa johtua esimerkiksi kausi-influenssojen vähäisemmästä leviämisestä. Vaikka poissaolot ovat vähentyneet, henkilöstöriskien ennuste indikoi henkilöstöriskien kasvua. Ylitöiden määrä on noin kaksinkertaistunut, millä voi pitemmässä aikajänteessä olla avainhenkilöitä kuormittava vaikutus. Huomioitavaa on merkittävä perhe- ja opintovapaiden lisääntyminen.
Lukujen valossa voidaan todeta, että HENTU-hanke on tukenut useiden päijäthämäläisten yritysten kannattavaa kasvua, ja hankkeen aikana on syntynyt hyvin myös uusia työpaikkoja.
Kirjoittajat
Marko Kesti, DI, HTT, dosentti (henkilöstötuottavuus) toimii tutkimusjohtajana Lapin yliopistossa.
Katja Mälkki työskentelee projektikoordinaattorina Lapin yliopistossa.
Soili Saikkonen on TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi projektipäällikkönä HENTU-hankkeessa (1.3.2019-30.4.2021).
Linkit
Linkki 1. HENTU-hanke. 2021. Tervetuloa henkilöstötuottavuuden maailmaan! [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://www.hentu.fi/
