Eteläkarjalaiset tarinat avaavat mahdollisuuksia matkailuyrittäjille

Kun Etelä-Karjalan nuotion äärellä alkaa tarinankerronta, ei kyse ole vain muistoista. Julkaisun Tarinoita nuotioilta: Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt tarinat ovat täynnä viitteitä kansanperinteeseen, uskomuksiin ja paikalliseen folkloreen – siihen hiljaiseen tietoon, joka ei näy matkailuesitteissä, mutta elää vahvana alueen identiteetissä (Tuomi 2025). Julkaisuun on kerätty yli kahdenkymmenen paikallisen henkilön kertomuksia kalastusreissuista, metsäretkistä, sienimetsistä ja rajaseudun elämästä.

Kertomuksissa vilahtavat tutut teemat: “Jos pääsiäisaamuna aurinko paistaa, tulee hyvä marjavuosi” tai “Kala ei ole sellainen, jota otetaan – kala annetaan”. Ne eivät ole pelkkiä lausahduksia, vaan esimerkkejä maailmankuvasta, jossa luontoa ei hallita, vaan kuunnellaan. Luonto on toimija, joka tarjoaa (tai ei tarjoa) saalista, suojaa tai suuntaa.

Eteläkarjalaisessa perinteessä luonto on enemmän kuin ympäristö. Se on tarinoiden, tunnelmien ja symbolien täyttämä tila. Karhu ei ole vain eläin vaan voima, joka saa metsästäjän käden vapisemaan kahvikupin äärellä vielä saaliin jälkeenkin. Metsä ei ole pelkkä maasto, vaan kohtauspaikka: ihmiselle, muistolle ja jollekin suuremmalle.

Tarinat kuljettavat lukijaa halki rajaseudun, jossa näkymätön maailma on aina lähellä. Koirat eivät ymmärrä valtakunnanrajoista, ja kahden valtion joella kuunnellaan hiljaisuuden ääniä. Moni kertomus liikkuu kuin itsestään kohti kansantarun ja muistitiedon rajapintaa: ukki kertoo kalapaikan olevan “luoto, joka ei koskaan nouse pintaan”, ja vuosikymmeniä myöhemmin luotain vahvistaa saman.

Mitä tämä aineisto tarjoaa paikallisille yrittäjille?

Etelä-Karjalan folkloristinen perinne on aarrearkku elämyksiä etsiville matkailijoille ja tarinalähtöistä liiketoimintaa kehittäville pk-yrityksille. Tässä muutamia suuntia, joita tarinapankin pohjalta voisi avata:

• Tarinalähtöiset palvelut ja tuotteet
  Tarinat ovat raaka-ainetta – niistä voisi kehittää teemallisia opastuksia, hiljaisuuden retkiä, kansanperinnekierroksia tai metsän merkkeihin perustuvia elämyksiä. Esimerkiksi karhutarina voisi olla osa metsäjoogaa tai paikallisen ruokailuelämyksen teemaa.
• Ääniperinne ja elämyksellinen kerronta
  Hiljaisuuden äänet, kansantarut ja luonnon symboliikka taipuvat myös audioformaatteihin. Podcastit, äänitarinakierrokset tai digitaaliset sadut voisivat tuoda alueen tarinaperinteen uuteen muotoon.
• Luontotuotteet ja perinteen reseptiikka
  Luonnonyrttien, sienien ja vanhojen reseptien kautta yrittäjät voivat tuoda markkinoille perinteeseen pohjautuvia tuotteita. Tarinoissa mainitut voikukkaviini, savusärkitahna tai hapankaalihaukivuoka voisivat inspiroida ruokakulttuurisia kokeiluja.
• Symbolinen brändäys ja paikallisidentiteetti
  Yritykset voivat hyödyntää tarinoista nousevia arvoja (kuten luonnon kunnioitusta, yhteisöllisyyttä ja hiljaisuutta) osana omaa viestintäänsä ja bränditarinaa. Nämä eivät ole vain sanoja, vaan osa koettua ja jaettua kulttuuria, joka resonoi aidosti.

Etelä-Karjala on täynnä nähtävää, mutta ehkä vielä tärkeämpää on se, mitä täällä on kuultu, kerrottu ja muistettu. Tarinapankki osana Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanketta (LAB 2025) tekee näkyväksi sen, mikä on usein näkymätöntä: kansanperinteen jatkuvuuden.

Juuri tämä on sitä identiteettiä, joka tekee Etelä-Karjalasta erityisen. Jos Suomi – ja myös monet sen alueet – kärsivät hajuttomuudesta ja mauttomuudesta matkailumarkkinoilla (Ahlstén & Murto 2024), tarinat voivat olla vastaus tähän: ne konkretisoivat paikan henkeä, tekevät näkymättömän näkyväksi ja jättävät muistijäljen.

Inspiraation monipuolinen lähde

Tarinapankki ei ole vain kulttuuriperinnön arkisto. Se on inspiraation lähde. Sen pohjalta voitaisiin kehittää tarinallisia luontopolkuja, äänimaisemilla rikastettuja mobiilikierroksia, paikallisten kertojien iltamia tai vaikkapa elämyksiä, joissa useampi yrittäjä yhdistää osaamisensa. Yksi voi tuoda ruokaan paikallisia reseptejä, toinen järjestää metsäretken ja kolmas toteuttaa tarinallisen äänikokemuksen. Näin perinne elää – ja samalla tukee alueen yrityksiä konkreettisesti.

Kun identiteetti vahvistuu, myös sen varaan rakennettu liiketoiminta vahvistuu. Tarinat voivat lisätä alueylpeyttä, rohkaista kertomaan omasta tekemisestä ja avata ovia uudenlaiseen yhteistyöhön. Ne tarjoavat pk-yrityksille aineksia palvelujen muotoiluun, sisällöntuotantoon ja erottumiseen markkinoilla.

Etelä-Karjalassa ei ehkä tarvitse keksiä mitään uutta – tarvitsee vain nähdä vanha uudella tavalla. Tarinat ovat jo olemassa. Nyt on aika kertoa ne ääneen.

Lähteet

Ahlstén, M. & Murto, M. 2025. Turvasatama maailmassa – Suomen matkailun mahdollisuudet kriisien jälkeen. LAB Pro. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa Turvasatama maailmassa – Suomen matkailun mahdollisuudet kriisien jälkeen | LAB Open

LAB. 2025. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun

Tuomi, I. (toim.) 2025. Tarinoita nuotioilta: Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt.  Lappeenranta: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-495-0