Resilienssi yrittäjän apuna

Yrittäjyys elämäntapana ohjaa yrittäjää usein enemmän kuin raha. Yrittäjien resilienssiä onkin tutkittu ja on huomattu, että kekseliäisyys on yrittäjän resilienssissä ratkaiseva ominaisuus. Yritys on usein yrittäjälle kuin toinen koti, joten sen kohtaamat vaikeudet, kokonaan tuhoutumisesta puhumattakaan voi tuntua siltä, että kadottaa koko identiteetin. Yrittäjyyteen liittyy usein myös innovatiivisuus, joka auttaa tietysti yritystoiminnan kehittämisessä. Pitkään alalla olleet yrittäjät ovat kestäneet pelkkää taloudellista voittoa tavoittelevia yrittäjiä paremmin vaikeitakin olosuhteita. (Keränen 2024.)

Resilienssiä voisi kuvata sateenvarjona, jonka alle voidaan ottaa yksilön, organisaation tai systeemin kyky muuttua. Resilienssi voidaan määritellä ominaisuuksiin, piirteisiin, temperamentteihin, prosesseihin tai lopputuloksiin. Erilaiset traumat ja menetykset voivat myös kasvattaa resilienssiä eli kykyä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja muuttaa sitä. (Poijula 2018.) Resilienssistä voidaan käyttää myös nimeä henkinen muutosjoustavuus, joka auttaa haastavissa tilanteissa.  Resilientti ihminen tai organisaatio kykenee ensin tunnustamaan tosiasiat, mikä vallitseva tilanne on, ja ennakkoluulottomasti pohtimaan tilannetta ja miksi siinä on. Sen jälkeen resilientti siirtyy selviytymisvaiheeseen, jolloin selvitetään, kuinka tilanteen voi muuttaa paremmaksi. Lopulta voidaan kasvaa ja pohtia tilannetta, mitä siitä oppi ja miten voidaan toimia, ettei sama toistuisi. (Oulasmaa & Pesonen 2022.)

Oppimisesta voimaa

Kun puhutaan resilienssistä ja muutoskyvykkyydestä, on otettava huomioon ennakoimattomat haasteet eli mustat joutsenet, joita maailmantilanteessa on viime vuosina ollut paljon. Epäonnistumisen pelko on yksi suurimmista peloista myös yritystoiminnan muutoksessa. Vaikka muutos yritystoiminnassa olisikin suunniteltu, pelko epäonnistumisesta on silti läsnä. Hallitsemattomat muutokset, kuten korona tai Ukrainan sota, tuovat jo lähtökohtaisesti suuremman epäonnistumisen pelon kuin hallitut muutokset. Virheiden tekeminen ja niistä oppiminen tekee kuitenkin yrityksestä muutosvoimaisen ja kilpailukykyisen; onhan yrityksen tarkoitus tehdä voittoa pitkällä aikavälillä, ettei se lakkaa olemasta. (Sutinen & Kuitunen 2018.)

Poijulan (2018) mukaan on yhdeksän psykologista päätekijää, jotka auttavat myönteisessä stressiin sopeutumisessa. Nämä päätekijät ovat liikunta, myönteinen asenne, optimistisuus, huumori, käyttäytymisen hallinta, kyky arvioida uudelleen tilanteita, mindfulness, sosiaalinen tuki ja yhteys luontoon. Liikunta vaikuttaa mielialaan ja itsetuntoon, myönteiset tunteet puolestaan lisäävät ajattelun ja ongelmanratkaisun joustavuutta. Optimistisuus vähentää toivottomuutta ja avuttomuutta ja huumori taas vähentää sosiaalista jännitystä.

Resilienteillä ihmisillä on usein vahvat arvot, mikä vähentää impulsiivista käyttäytymistä, uudelleenarviointikyky ohjaa vähemmän tunnevaltaista tilanteidenkäsittelyä. Mindfulnessin avulla voi syventää läsnäoloa käsillä olevaan hetkeen, ja sosiaalinen kanssakäyminen taas antaa tukea ja voi itse myös tukea lähellä olevia. Luonnon sanotaan olevan ainoita paikkoja, jossa voi käyttää kaikkia aisteja, ja se vaikuttaakin jo 20 minuutissa muun muassa sykkeen hidastumiseen ja verenpaineen alenemiseen ja tätä kautta myös mielialaan. Resilienssikyvykkyys onkin kovimmilla kriisien keskellä ja se on kriiseistä voittajana selviytymisen elinehto, sillä kun tarkoitetaan mielenterveyden säilyttämistä vastoinkäymisistä huolimatta.

Kohti parempaa resilienssiä

MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa (LAB 2025) on annettu pienten kuntien pienille yrityksille muutoskyvykkyysvalmennusta, jossa resilienssi on ollut yksi kantavista voimista. Pienissä kunnissa ostovoima on myös pientä, jolloin pienetkin muutokset esimerkiksi asiakasvirrassa aiheuttavat heilahteluita liiketoimintaan.

Mitä stressaantuneempi yrittäjä on, sitä vaikeampi hänen on tehdä päätöksiä. Stressi vaikuttaa myös innovatiivisuuteen ja pitkäjännitteisyyteen. Erityisen tärkeää yksinyrittäjälle onkin kiinnittää huomiota resilienssikykynsä parantamiseen. Resilienssitaitoja voi parantaa säännöllisellä elämänrytmillä ja levolla, joka antaa voimia kehittää omia mielenhallintataitoja, kykyä itsereflektioon ja voimaa ottaa vastoinkäymisistä opit mukaansa. (Virtanen-Thewlis 2024.)

Lähteet

Keränen, P. 2024. Yrittäjän resilienssi. Yrittäjän resilienssiä edistävät ja estävät tekijät 2020-luvun kriiseissä. Pro gradu -tutkielma. LUT yliopisto. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/167039/Pro%20gradu_%20Keranen_%20Piritta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

LAB. 2025. MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.8.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Oulasmaa, M. & Pesonen, M., 2022. Suoraa palautetta. Helsinki: Alma Talent Oy..

Poijula, S. 2018. Resilienssi Muutosten kohtaamisen taito. Tallinna: Raamatutrükikoda.

Sutinen, M. & Kuitunen, M. 2018. Mahtava Moka – Uskalla, opi ja menesty. Helsinki: Alma Talent.

Virtanen-Thewlis, B. 2024. Epävarmoina aikoina: viisi tapaa vahvistaa yrityksen resilienssiä. Yrittäjät.fi. Viitattu 2.4.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/epavarmoina-aikoina-viisi-tapaa-vahvistaa-yrityksen-resilienssia/