Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa toimia, joilla yhteiskunnat, yritykset ja yksilöt vähentävät ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia ja mukautuvat uusiin ilmasto-olosuhteisiin. Se eroaa ilmastonmuutoksen hillinnästä, joka keskittyy päästöjen vähentämiseen. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat jo todellisuutta, sopeutuminen on yhtä tärkeää kuin päästöjen vähentäminen. Sopeutumisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla alettiin ymmärtää laajemmin vasta Pariisin ilmastosopimuksen julkaisun myötä (Pinkse & Gasbarro 2019).
Julkisen sektorin toimet eivät riitä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on keskittynyt Suomessa julkisten toimijoiden sopeutumiseen ja sen tarkasteluun. Kuitenkin myös yksityisen puolen sektoria tarvitaan, jotta toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi jalkautuvat koko yhteiskuntaan (Arnkill ym. 2016).
Suomessa ilmastoriskit ovat pieniä, ja ainakin vielä toistaiseksi Suomessa toteutuneet luonnonkatastrofivahingot ovat olleet maltillisia (Pilli-Sihvola ym. 2018). Ehkä tästä syystä sopeutumistyö on vasta käynnistymässä yksityissektorilla. Monilta suomalaisilta pk-yrityksiltä puuttuvat tiedot, välineet ja resurssit ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Yritysten olemassa olevia työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat ensisijaisesti riskienhallinta ja asiantuntija- tai konsulttipalvelut (Arnkill ym. 2016).
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen aiheuttamiin liiketoimintaympäristön muutoksiin varautuminen tuo yrityksille merkittäviä strategisia hyötyjä. Ilmastonmuutos voi olla myös joillekin yrityksille liiketoimintamahdollisuus. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen auttaa yrityksiä myös välttämään riskejä (Averchenkova ym. 2016). Yritysten kannattaa opetella toimimaan tällaisten riskien kanssa liiketoiminnan jatkuvuuden vuoksi hyvissä ajoin, koska ilmastonmuutoksen etenemistä ei enää täysin voida pysäyttää (Tuominen 2025). Hiilineutraalin talouden aikaansaaminen vaatii kaikilta yhteiskunnan sektoreilta merkittävää muutosta ja edellyttää myös yrityksiltä toimintatapojen uudelleenarviointia (Elinkeinoelämän keskusliitto 2020).
LAB kirittämässä Etelä-Karjalan yrityksiä ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen tavoitteena on käynnistää ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumistyötä Etelä-Karjalan kunta- ja elinkeinoelämän sektoreilla (LAB 2025). Marraskuussa 2024 käynnistynyt hanke jatkuu kesäkuuhun 2027 saakka.
Hankkeen aikana järjestetään yrityksille infotilaisuuksia ja työpajoja, joissa käsitellään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Keväällä 2025 hanke järjesti yrittäjille, mukaan lukien maatalousyrittäjille, infotilaisuuden, jossa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta esityksen piti ELY-keskuksen ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio. Hän nosti esityksessään esille sen, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on keskeistä yrityksille ja että aktiivinen sopeutuminen auttaa yrityksiä ilmastoriskien hallinnassa ja osana investointien suunnittelua. Hän korosti myös, että ennakoiva ja aktiivinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen on taloudellisesti kannattavaa (Rautio 2025).
Yritysten osalta onkin keskeistä tehdä vaikutustarkastelua siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa raaka-aineiden saatavuuteen, hintoihin ja logistiikkaketjuihin, millaisia suoria riskejä sää- ja ilmastoriskit aiheuttavat sekä millaisia taloudellisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on yrityksen toimintaan.
Tilaisuuden palautekyselyn mukaan osallistujat pitivät tilaisuutta hyvänä ja tarpeellisena. Osallistujat toivoivat jatkossa tietoa muun muassa konkreettisista toimenpiteistä ja siitä, mitä pienyritykset voisivat tehdä ilmastonmuutoksen eteen ja siihen sopeutumiseen. Myös ruoan tuotantoon liittyvät ilmastoasiat asiat kiinnostivat sekä se, missä mennään kuntien/ kaupunkien ilmastotoimissa.
Kirjoittaja
Arto Teittinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja on mukana eri kehityshankkeissa sekä projektipäällikkönä että asiantuntijana.
Lähteet
Arnkill, N., Juntunen, R., Lilja-Rothsten, S. & Laukkonen, E. 2016. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen yksityisellä sektorilla. Helsinki: Tapio Oy.
Averchenkova, A., Crick, F., Kocornik-Mina, A., Leck, H., & Surminski, S. 2016. Multinational and large national corporations and climate adaptation: are we asking the right questions? A review of current knowledge and a new research perspective. Wiley Interdisciplinary Reviews. Climate Change, 7(4), 517–536.
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2020. Raportti: Ilmastonmuutokseen varautuminen saatava Suomessa uuteen vaiheeseen. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/raportti-ilmastonmuutokseen-varautuminen-saatava-suomessa-uuteen-vaiheeseen/.
LAB. 2025. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.8.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-etela-karjalassa
Nelyubova, G. 2023. A Green globe with a headphone on top of it. Unsplash. Viitattu 19.8.2025. Saatavissa A green globe with a headphone on top of it photo – Green Image on Unsplash
Pilli-Sihvola, K., Harjanne, A. & Haavisto, R. 2018. Adaptation by the least vulnerable: Managing climate and disaster risks in Finland. International Journal of Disaster Risk Reduction, 31, 1266–1275. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2017.12.004.
Pinkse, J. & Gasbarro, F. 2019. Managing Physical Impacts of Climate Change: An Attentional Perspective on Corporate Adaptation. Business & Society, 58(2), 333–368.
Rautio, T. 2025. Yritysten sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Esitys infotilaisuudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hanke. Lappeenranta. 25.5.2025.
Tuominen, A. 2025. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Uudenmaan rakennusalan yrityksissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202502251443
