Hallitus esittää muutoksia edunvalvontavaltuutuksiin ja holhoustoimeen liittyvään lainsäädäntöön. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyn 2025 aikana. Keskeisinä tavoitteina on helpottaa tietyissä tilanteissa valtuutetun asemaa ja tilapäisesti valtuutetun tehtäviin nimetyn edunvalvojan mahdollisuuksia toimia edunvalvontavaltakirjan määräyksien mukaisesti (HE 69/2025). Nykyinen laki edunvalvontavaltuutuksesta kieltää esimerkiksi kaikenlaisten lahjojen antamisen (Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007).Esityksen mukaan jatkossa valtuutettu voisi antaa edunvalvontavaltakirjassa mainitun tavanomaisen lahjan muille paitsi itselleen, joka on taloudellisesti arvioituna edullinen. Muutos mahdollistaisi sen, että valtuutettu voisi antaa tällaisia lahjoja valtuuttajan puolesta (HE 69/2025).
Kiinteistöön liittyvät oikeustoimet
Laissa edunvalvontavaltuutuksesta on erityissäännös, joka koskee maakaaressa valtakirjoille säädettyjä muoto- ja yksilöintivaatimuksia. Nykyinen laki edellyttää nimenomaista määräystä edunvalvontavaltakirjassa kiinteistöä koskevissa oikeustoimissa, jotta valtuutettu voi sellaisia tehdä. Tämänhetkistä sääntelyä voidaan pitää siltä osin hieman epäselvänä. Esityksellä on tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että valtuutetulla olisi kelpoisuus määrätä kiinteistöstä edunvalvontavaltuutuksen nojalla ilman, että siitä on kirjattu määräystä valtakirjaan. Sääntelyllä ei kuitenkaan ole tarkoitus estää valtuuttajan antamia erityismääräyksiä kiinteistöihin liittyen. Tämäntyyppinen rajoitus voisi olla tarpeellinen esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jossa valtuuttaja on laatinut kiinteistöä koskevan testamentin. Säännös tulisi sovellettavaksi lain voimaantulon jälkeen tehtyihin ja vahvistettuihin edunvalvontavaltakirjoihin (HE 69/2025).
Edunvalvojan määrääminen edunvalvontavaltuutetun sijaiseksi
Hallituksen esityksessä pyritään selkeyttämään tilanteita, joita valtuutettu on esteellisyyden vuoksi kykenemätön hoitamaan. Nykyisen lain mukaan tehtävään voidaan määrätä tilapäisesti edunvalvoja (Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007). Jatkossa valtuutetun tehtäviin määrätty edunvalvoja voisi toimia kuten edunvalvontavaltuutettu ja noudattaa valtakirjassa annettuja määräyksiä valtuuttajan tahtotilan mukaisesti. Muutokset koskisivat esimeriksi edunvalvojan kelpoisuutta, velvollisuuksia, esteellisyyttä ja omaisuuden lahjoittamista (HE 69/2025). Muilta osin tällaisissa tilanteissa tulisi sovellettavaksi laki holhoustoimesta (Laki holhoustoimesta 442/1999).
Esteellisyysperusteisiin muutoksia
Hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi myös valtuutetun esteellisyyssäännöksiä joidenkin tilanteiden osalta. Esimerkiksi kun vastapuolena on valtuutetun vanhemman sisarus, niin se ei olisi jatkossa esteellisyysperuste. Tältä osin suhteellisen etäiseen sukulaisuussuhteeseen perustuva esteellisyys ehdotetaan poistettavaksi, koska sen katsottu vaikeuttavan tarpeettomasti valtuuttajan asioiden hoitamista (HE 69/2025). Vastaavasti sama muutos ehdotetaan tehtäväksi myös holhoustoimesta annettuun lakiin (Laki holhoustoimesta 442/1999).
Esimerkki
Pekka tekee edunvalvontavaltuutuksen, jossa valtuuttaa tyttärensä Annan huolehtimaan kaikesta omaisuudestaan. Valtakirjassa on yleisluontoinen maininta omaisuuden hoidosta, jota Anna voisi valtuutettuna hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Pekan omaisuudessa on pankkivaroja, osakehuoneisto ja kesämökkikiinteistö. Pekalla on kolme lasta ja kolme lapsenlasta.
Kun Pekka ei pystynyt enää etevän sairauden vuoksi huolehtimaan itsestään, hänen tekemä edunvalvontavaltuutus vahvistettiin Digi- ja väestövirastossa.
Pekka haluaisi muistaa lapsenlapsiaan syntymäpäivänä ja antaa heille lahjaksi rahaa. Nykyisen lain mukaan lahjojen antaminen edunvalvontavaltuutetulta on kielletty. Mikäli laki hyväksytään eduskunnassa, niin tavanomaisten lahjojen antaminen olisi jatkossa mahdollista kaikille muille paitsi itselleen, jos lahjojen antamisesta on maininta valtakirjassa.
Jos Pekan kunto huononee ja valtuutettu katsoo, että olisi aika luopua kesämökkikiinteistöstä, niin se ei nykyisen lain mukaan ole mahdollista ilman nimenomaista mainintaa valtakirjassa. Jatkossa valtuutetulla olisi kelpoisuus määrätä kiinteistöstä suoraan edunvalvontavaltuutuksen nojalla ilman tätä koskevaa erillistä määräystä.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa perhe- ja perintöoikeuteen liittyviä asioita.
Lähteet
geralt. 2015. Altmann, G. Siluetteja, naisia, vanha, seniorit. Pixabay. Viitattu 18.8.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/siluetteja-naisia-vanha-seniorit-812107/
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta HE 69/2025. Viitattu 18.8.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/69
Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Finlex. Viitattu 18.8.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/648
Laki holhoustoimesta 442/1999. Finlex. Viitattu 18.8.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/442
