Portugalin geoparkeissa riittää näkemistä

Eri tavoin tehtävä yhteistyö ja benchmarking ovat tärkeitä myös eri valtiossa toimivien organisaatioiden ja yritysten välillä. Pääsin tutustumaan GEOfood – Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen -hankkeen edustajana yhdessä Saimaa Unesco Geoparkin edustajien kanssa Portugalin geoparkeihin, ja opimme parhaita käytäntöjä eteläisemmästä Euroopasta yritysten välisestä yhteistyöstä ja luontokohteiden hyödyntämisestä matkailussa. Toukokuussa tehty vierailu mahdollisti monipuolisen vierailun, mikä sisälsi myös makuelämyksiä lähiruuasta.

Henkilöitä puun vierellä. Taustalla kumpuileva maisema.
Kuva 1. Ana Paula Maia puolisonsa kanssa. Kuvassa vasemmalla Mikko Ikävalko Saimaa Geoparkista. (Kuva: Tarja Vahtokari)

Saimaa Geopark on perustettu 2017 ja sai Unescon statuksen 2021. Alue on Suomen mittakaavassa suurehko ja sisältää nimensä mukaisesti suuren osan Saimaan alueesta. (Saimaa Geopark 2025.) Se on rakentunut Suomen suurimman järven Saimaan ympärille (Tieteen Kuvalehti 2024, Järvi-meriwiki 2025.)

Portugalin luonto on hyvin erilaista omaamme verrattuna.  Luontoarvot edellä on toimintaa kehitetty Portugalissa jo 20 vuotta (Global Geoparks Network Portugal 2025). Maassa sijaitsee viisi Geoparkia, joista pääsimme viikon vierailulla tutustumaan neljään. Kohteet olivat Naturtejo Da Meseta Meridional, Estrela, Terras de Cavaleiros sekä Arouca.

Maassa on kehitetty puistojen toimintaa, ja myös ruoka on yhdistetty siihen. Erilaiset Geofood-nimikkeen alla tuotetut elintarvikkeet myydään ja markkinoidaan esimerkiksi paikallisilla tuoretoreilla Geofood-tunnusten alla. Tuotesortimentit sisältävät esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, hunajaa, leipomotuotteita, oliiviöljyjä ja viinejä.

Pöydällä juustoja, kahvia ja muita ruokatuotteita.
Kuva 2. Geocakes Atelier & Shop -tuotteisiin tutustumassa Naturtejossa. (Kuva: Tarja Vahtokari)

Pääsimme tutustumaan myös ruuan tuotantoon. Kahdessa pienjuustolassa valmistettiin lampaan maidosta juustoja.  Oliiviöljyn jalostamosta tuli mieleen iso olutpanimo, sillä öljyä säilytettiin suurissa terässammioissa. Elintarvikkeet oli laputettu Geofood-etiketeillä tuotetietojen lisäksi.

Yhteistyö pienyrittäjien kesken

Tapaamamme Naturtejon edustaja Carla Janinto kertoi, että he ovat panostaneet rinnakkain sekä Geoparkien että Geofoodin markkinointiin ja paikalliset asukkaat ovatkin ottaneet tuotteet hyvin vastaan. Suomen mittakaavassa monet yritykset olivat hyvin pieniä perheyrityksiä ja niiden kannattavuus ja taloudelliset menestymisen mahdollisuudet vähän mietityttivät meitä vierailijoita.

Aroucassa saimme tutustua juurta jaksain rouva Ana Paula Maian ja puolisonsa puutarhaan, kun he kierrättivät meitä puutarhassaan pitkän tovin esitellen kasvattamiaan kasveja ja vihanneksia. He olivat päättäneet tehdä elämänmuutoksen ja vaihtaneet vastuulliset työtehtävänsä it-alalla ja yliopistolla tavoitteena ruokahuollon omavaraisuus (Maia 2025). Heidän pihansa tuotteista pääsimme myös maistamaan pieniä makupaloja esimerkiksi seljamehun muodossa.

Portugalin keväinen luonto tarjosi meille parastaan. Keltaisena kukkivat pensaat peittivät vuorten rinteitä laajoina alueina samoin kuin punaisina pilkkuina heinäpellolla kukkivat unikot. Talven jäljeltä myös vedet virtasivat vuolaina joissa ja puroissa tehden myös ympäröivästä luonnosta vehreää. Ihmisen kädenjälki näkyi negatiivisesti muutaman vuoden takaisten metsäpalojen jälkien seurauksena. Laajat palaneet metsät ja pystyyn kuolleet ja hiiltyneet puunrungot tekivät maastosta kuollutta ja karua.

Matkalta kotiin tuomisina sekä GEOfood- että LuoPaKe-hankkeiden edustajat saivat hyviä ideoita, miten kehittää yhteistyötä yritysten välillä ja miten laajentaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Portugalissa toiminta on jatkunut jo pitkään, ja matkailijan näkökulmasta markkinointi ja yhteistyö sujuivat hyvin eri toimijoiden kesken. Tosin ymmärsimme myös, että heillä on paljon suuremmat budjetit toimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhteinen tahtotila on Portugalissa löydetty, ja toimintaa tuetaan myös kaupunkien ja kuntien budjeteista. Tässä on suomalaisilla toimijoilla vielä tarvetta lisämarkkinointiin, jotta muutkin kuin me alueen asukkaat ymmärtäisivät Saimaa Geoparkin uniikin luonteen. Saimaata on vain yksi, ja sen vetovoimatekijöitä markkinoimalla ja pienten yritysten yhteistyötä edelleen lisäämällä ja verkostoitumalla saamme entistä näkyvämpiä tuloksia.

Linkki GEOfood – Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen -hankkeen nettisivuille

Linkki Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe -hankkeen nettisivuille

Kirjoittaja

Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Hän työskentelee projektipäällikkönä Luontolähtöisten palvelujen kehittämishankkeessa LuoPaKessa.

Lähteet

Global Geoparks Network. 2025. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa http://www.globalgeopark.org/GeoparkMap/geoparks/Portugal/index.htm

Janinto, C. 2025. Keskustelu Natur Tejossa 6.6.2025.

Järvi-meriwiki. 2025. Järvitilastot/Suurimmat järvet. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa

Maia, A. 2025. Keskustelu Aroucassa8.6.2025.Saimaa Geopark. 2025. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://saimaageopark.fi/

Wium, M. 2024. Suomen suurimmat järvet. Tieteen Kuvalehti 12.2.2024. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://tieku.fi/luonto/suomen-suurimmat-jarvet

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. GEOfood – Saimaa Geoparkin ruokamatkailun kehittäminen. Viitattu 17.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geofood

Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu. Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe. Viitattu 17.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luopake