Ohessa kerron joistain urani varrella tärkeiksi nousseista tekniikan alan ammattijulkaisuista – tarkempi alue on elektroniikka. Miksi haluan kertoa tästä? Olen jo jonkin aikaa pohtinut, miten voisimme välittää ”toisilla kanavilla” tietoa ammattilaisten käytänteistä meidän opiskelijoillemme. Puhumattakaan siitä, että lukemisella on myös monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Näistä Markku T. Hyyppä (2018) on muuten kirjoittanut oivasti Parnasso-lehden artikkelissaan, joka on saatavissa Suomen Kuvalehden sivuilla.
Valitse kunnon ammattilehti, jota seuraat
Valitse jokin oman alan ammattijulkaisu, jota seuraat aktiivisesti. Itselleni keskeinen on Circuit Cellar -niminen julkaisu (kuva 1.), joka keskittyy sulautettuihin järjestelmiin. Nykyään mukana on paljon myös IoT:tä. Täältä löytää alan uutisia, kehitystrendejä, syvällisempiä artikkeleita uuden oppimiseen sekä myös yrityksiä tai henkilöitä, joita voi seurata muilla alustoilla. Nostan tästä esimerkiksi Robert Lacosteen ja hänen sulautettuihin järjestelmiin keskittyvän Alciom-yrityksensä – huom. hän ei tietääkseni liity saman nimiseen vaatemerkkiin. Hänen esittelynsä löytää Circuit Cellarin YouTube-kanavalta (Circuit Cellar 2016). Kymmeniä vuosia alalla olleen asiantuntijan ajatukset ja kokemus ovat vain jotain todella arvokasta.
YouTube-kanavat
Hyviä YouTube-kanavia on paljon ja materiaalin määrä on valtava. Tässä viitekehyksessä hyvän ja luotettavan lähteen valinta edellyttää jo enemmän lähdekritiikkiä ja pohjatietoa. Haaste on myös se, että YouTuben algoritmit auttavat ja joskus rajoittavat sopivien kanavien löytämistä. YouTubesta nostan tässä hyväksi esimerkiksi sveitsiläisen Andreas Spiessin kanavan. Miksi? Vastaus on hankalien asioiden havainnollistamisessa – tähän video sopii oivasti. Esimerkkinä mainitsen ns. Smith-kaavion, joka on varsinkin alaa aloittelevalle vaikea mieltää. Kyseessä on graafinen laskin/kaavio, jota käytetään radiotaajuuksiin liittyvien ongelmien ratkaisussa. Spiessin (2020) havainnolliset esimerkit kaavion käytöstä mittalaitetutoriaalin yhteydessä ovat kerrassaan loistavia.
Seminaarien materiaalit ja niistä poikivat kontaktit
Seminaarit, miten ne liittyvät tähän? No, ne ihmiset! Nostan tästä esimerkiksi alan konkarin James Bryantin – nyt emeritus. Osallistuin hänen seminaariinsa joskus 2009. Sain loistavaa materiaalia, joka on vieläkin käyttökelpoista sekä tutustuin aivan loistavaan nykyisin komponenttivalmistaja Analog Devices sivujen Rarely Asked Questions -palstaan, jonka lyhyissä jutuissa käsitellään elektroniikka-alan erikoiskysymyksiä – täyttä timanttia. Englanninkielinen linkki Analog Devices -sivujen Rarely Asked Questions -palstalle.
Kun tähän lisätään yleinen tilanteen seuraaminen luotettavista lähteistä, niin aloitteleva asiantuntija on jo hyvällä polulla. Lopuksi haastaisin kollegat kertomaan omia hyviksi havaitsemiaan asiantuntijan käytänteitä, joita voisi jakaa opiskelijoille ja toisille kollegoille.
Kirjoittaja:
Juha Hyytiäinen on työskennellyt vuodesta 2009 tieto- ja viestintätekniikan lehtorina alueenaan sulautetut järjestelmät. Myöhemmin palettiin ovat tulleet mukaan insinöörin ongelmanratkaisu matematiikan ja fysiikan muodossa. Kirjoittajan aiempi kokemus on elektroniikkateollisuudesta sekä metsäntutkimuksen ja suunnittelun teknisistä järjestelmistä.
Lähteet
Circuit Cellar. 2016. THE DARKER SIDE – Circuit Cellar Interview with Robert Lacoste. Youtube. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=XYPwXQ62RTc
Hyyppä, M. 2018. Ei enää mutua vaan tutkittua tietoa: Mitä enemmän lukee kirjoja, sitä kauemmin elää – kirjastokorttikin lisää ikää. Parnasso 3/2018. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/kirjastokortti-pidentaa-ikaa/
Spiess, A. 2020. How to properly use a NanoVNA V2 Vector Network Analyzer & Smith Chart (Tutorial). Youtube. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=_pjcEKQY_Tk
Linkit
Linkki 1. Analog Dialogue. Rarely asked questions. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://www.analog.com/en/analog-dialogue/raqs.html
