Tapahtumien merkitys yrityksille ja yhteisöille

MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa on aina järjestetty tai ainakin oltu mukana erilaisissa tapahtumissa. Hankkeen tarkoituksena on tukea kestävyyssiirtymää ja samalla vahvistaa maaseudun elinvoimaa. MAMIKSAssa on ajateltu, että tähän päästään parhaiten verkostoitumalla ja tuomalla erilaisia toimijoita yhteen. Hankkeen projektitiimi on ollut mukana muun muassa erilaisissa työllisyystapahtumissa sekä ilmastoon liittyvissä tapahtumissa, niin koululaisten, yrittäjien kuin kuntapäättäjienkin kanssa. Lisäksi on järjestetty muutoskyvykkyys- ja tulevaisuusvalmennuksia. (LAB 2025.)

Miksi tapahtumat ovat tärkeitä?

Hankkeet saavat osarahoitusta jostain lähteestä, MAMIKSAssa osarahoittajana toimii EU. Yksi rahoittajan kriteeri hankkeelle on ”tavoittaa uusia kohderyhmiä, osallistaa organisaatioita ja ihmisiä mukaan EU-rahoitteiseen hanketoimintaan” (Rakennerahastot 2025.)

Ihmisten kohtaamiset yli toimialarajojen synnyttävät uusi kontakteja, joka taas voi poikia jossain vaiheessa esimerkiksi uutta liiketoimintaa. Verkostot toimivat usein yrittäjien elinehtona, sieltä voi löytyä uusia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita. Erilaiset tapahtumat ovat siis alusta, jossa kasvattaa verkostojaan ja tällaiset tapahtumat voivat tukea paitsi liiketoimintaa niin myös hyvinvointia, varsinkin yksinyrittäjillä. (Airila & Bergbom 2017.)

”MAMIKSAn malli”

MAMIKSAssa on pidetty tai vähintään osallistuttu yli 50 tapahtumaan, jossa on tavattu satoja ihmisiä. Konkreettista hyötyä näistä on ollut esimerkiksi yrittäjien törmäyttäminen. Pienyrittäjien kasvunrakentajat -valmennuksissa tapasimme pieniä kehyskuntien yrittäjiä, ja siellä kahdella eri päissä Etelä-Karjalaa sijaitsevilla yrittäjillä tuli hetken keskustelun jälkeen mieleen, että voisivat räätälöidä esimerkiksi pyöräilijöiden reitin majoituksineen, koska molemmat tarjosivat muun muassa majoitusta. Ottamalla siihen puolestavälistä jonkin saman alan yrityksen mukaan asiakas voisi valita, minkä pituisen matkan pyöräilee majoitusten välillä. Vaikka nämä ideat eivät toteutuisi nyt, niin ajatus todennäköisesti jää kytemään, ja kenties he palaavat siihen parempana ajankohtana tai jonkun toisen yrittäjän kanssa. (Tynkkynen 2024.)

Kun hankehenkilöinä tapaamme eri instanssien edustajia, saamme syvempää tietoa, mitä juuri kyseisellä suunnalla Etelä-Karjalaa tarvitaan. Pidämme myös säännöllisesti yhteyttä muun muassa Leader Länsi-Saimaaseen, 4H-yhdistykseen ja kouluihin, jolloin voimme antaa myös nuorille tietoa verkostoitumisen tärkeydestä sekä yrittäjyydestä.

Tapahtumakulttuuri tarvitsee yhteistyötä, ja siksi osallistuminen Etelä-Karjalan tapahtumaklusterin järjestämään Tapahtumalaboratorioon elokuun 22. päivä olikin oiva tilaisuus tutustua tapahtumien kanssa työskenteleviin myös muualta Suomesta. Tapahtumajärjestely vaatii luovuutta, ideointia, yhdistämistä ja kehittämistaitoja, eikä muilta oppiminen ole koskaan huono asia. Puheenvuoroja kuultiin niin kulttuurin kuin mielikuvituksen roolista hyvän tulevaisuuden rakentamisessa sekä tapahtumien vaikutuksesta kuntien elinvoimaan ja yhteisöihin.

Tapahtumakävijän saappaat jalkaan

Tapahtumiin lisää voimaa -työpajan piti tietokirjailija, kouluttaja Helena Wallo. Hänen kolme teesiänsä tapahtumajärjestämiseen ovat: 1. tapahtuma voi olla itseään suurempi, 2. ole rohkeasti erilainen ja 3. astu tapahtumapersoonasi saappaisiin. (Wallo 2025.) Itseään suurempi tapahtuma syntyy, kun kartoittaa mitä kaikkea tapahtumaan voi liittyä; erilaisuus erottaa tapahtuman muista samaa asiakaskuntaa tavoittelevista ja kolmas teesi kehottaa astumaan tapahtumakävijän saappaisiin jo suunnitteluvaiheessa.

Työpajassa työskentelimme pöytäkunnittain itselle vieraiden ihmisten kanssa SWOT-menetelmällä pohtien omia tapahtumakokemuksia ja niiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tämän jälkeen learning cafe -menetelmällä etsimme ratkaisuja ja ideoita toistemme tauluihin, mitä olimme saaneet aikaan. Oli erittäin hyödyllistä nähdä itselle vieraiden ihmisten näkemyksiä, ja niitä ideoita tulee varmasti käyttöön myöhemmin.

Lähteet

Airila, A. & Bergbom, B. 2017. Verkostot pienyrittäjän tukena. Työterveyslaitos. Viitattu 29.8.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135334/Verkostot%20pienyritt%C3%A4j%C3%A4n%20tukena.pdf?sequence=1&isAllowed=y

LAB. 2025. MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Rakennerahastot. 2025. Viestintä on hanketoiminnan mahdollisuus ja velvollisuus. Viitattu 29.8.2025. Saatavissa https://rakennerahastot.fi/viestinta

Tynkkynen, M. 2024. Yrittäjien saamat hyödyt työpajoista. LAB Focus. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/yrittajien-saamat-hyodyt-tyopajoista/

Wallo, H. 2025. Tapahtumalaboratorio. Tapahtumiin lisää voimaa -työpaja. 22.8.2025. Imatra.