LAB-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisessä Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeessa pilotoitiin kevään 2025 aikana digiharrastamiseen painottuvaa Diggaan! -ryhmätoimintaa Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Lappeenrannan Diggaan! – ryhmätoiminnan ohjausta itsemääräämisteorian näkökulmasta.
Itsemääräämisteoria motivoituneen ryhmän taustalla
Decin ja Ryanin (2017) kehittämän itsemääräämisteorian mukaan ihminen on perusluonteeltaan aktiivinen, ja yksilön hyvinvoinnin sekä sisäisen motivaation rakentumisen taustalla vaikuttavat kolme psykologista perustarvetta; autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus (Ryan & Deci 2017, 3). Perustarpeiksi näitä voidaan nimittää siksi, että ne toimivat terveen psykologisen kehityksen sekä kasvun ja kehityksen välttämättöminä edellytyksinä (Martela 2023, 46).
Autonomia pitää sisällään käsityksen ihmisen omaehtoisuudesta, jolloin ihminen on vapaa tekemään valintoja ja päätöksiä sekä toteuttamaan itselleen merkityksellisiä asioita. Kykenevyys viittaa yksilön kokemukseen omista taidoistaan, osaamisestaan ja aikaansaavuudestaan. Yhteenkuuluvuus puolestaan rakentuu myönteisen yhteyden kokemisesta toisiin ihmisiin. (Ryan & Deci 2000, 68.)
Diggaan! -ryhmätoiminnan ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistettiin psykologisia perustarpeita kiinnittämällä huomiota toiminnan vapaaehtoisuuteen, osaamisten ja vahvuuksien tunnistamiseen sekä yhteenkuuluvuuden kokemuksen rakentamiseen. Ryhmätoimintaan osallistumien oli vapaaehtoista ja nuorilla oli mahdollisuus vaikuttaa ryhmätoiminnan sisältöihin. Ryhmäytymiselle ja toisiin tutustumiselle varattiin aikaa. Ryhmäharjoituksilla sanoitettiin ja tehtiin nuorten taitoja ja osaamista näkyväksi. Ryhmätoiminnan päättyessä nuorille annettiin henkilökohtainen omien taitojen vahvistumista kuvaava osaamis- ja vahvuustodistus. Yhteisesti toteutettu Jännitys työhaastattelussa -videoprojekti, henkilökohtaisista ja toisten onnistumisista iloitseminen, sekä yhdessä jaetut kokemukset rakensivat ryhmän nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuorten motivaatio ryhmätoimintaan osallistumiselle säilyi hyvänä koko toimintajakson ajan.
Sallivassa ryhmässä jokainen saa olla oma itsensä
Itsemääräämisteoria vaikuttaa myös psykologisen turvallisuuden taustalla. Psykologinen turvallisuus voidaan määritellä yksilöiden yhteiseksi käsitykseksi siitä, että ryhmän jäsenillä vallitsee keskinäinen luottamus ryhmän sallivasta ilmapiiristä, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä. Psykologisesti turvallisessa ryhmässä suhtaudutaan toisiin hyväksyvästi, arvostetaan toisten osaamista sekä uskalletaan ideoida ja ilmaista oma mielipide. (Edmondson & Lei 2014, 23–24.) Psykologinen turvallisuus on merkittävää myös työelämässä, jossa yksilöiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä uudistua sekä oppia uutta. Tällöin yhteistyötaidot, avoin kommunikaatio sekä uskallus uuden kokeilemiseen korostuu. (Kauppi ym. 2022, 331.) Psykologinen turvallisuus tukee oppimista, innovointia ja suorituskykyä (Edmondson & Lei 2014, 33–35).
Yksi HOPE-hankkeen tavoitteista on vahvistaa NEET-tilanteessa olevien nuorten työllistymisen edellytyksiä hyvinvointia ja osallisuutta tukevalla ryhmämuotoisella digiharrastustoiminnalla (LAB 2024). Diggaan! -ryhmässä pyrittiin vahvistamaan osallistujien psykologista turvallisuutta luomalla ryhmätapaamisiin hyväksyvä ja salliva ilmapiiri, jossa jokainen tuli kuulluksi, rohkaistui tuomaan esille omia ajatuksiaan, sekä uskalsi kokeilla itselleen uusia asioita. Toiminnan suunnittelussa huomioitiin mm. vaihtoehtoisia tapoja osallistumiselle, jolloin jokainen sai mahdollisuuden osallistua toimintaan itselleen parhaalla tavalla. Nuoret sanoittivat myös toistensa vahvuuksia ja osaamista, ja saivat näin sekä itselleen arvokasta palautetta, että vahvistusta omien näkemystensä ilmaisuun.
Kirjoittaja
Jenni Jukkala-Kylliäinen toimii HOPE-hankkeen asiantuntijana ja sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
berlinski. 2022. Puu, sydän, luonne, kanto, runko. Pixabay. Viitattu 5.9.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/puu-syd%C3%A4n-luonne-kanto-runko-7290224/
Edmondson, A.C. & Lei, Z. 2014. Psychological Safety: The History, Renaissance, and Future of an Interpersonal Construct. The Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 1, 23-43. Viitattu 2.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305
Kauppi, M., Toivanen, M., Känsälä, M. & Yli-Kaitala, K. 2022. Psykologinen turvallisuus ja uudistava toiminta. Tieteelliset artikkelit. Psykologia 57 (04), 331–375. Viitattu 1.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i4.110138
LAB. 2024. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hope-hyvinvointia-osallisuutta-ja-polkuja-tyoelamaan
Martela, F. 2023. Onnellisuuksien pyskologia. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.) 2023 Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. Jyväskylä. 34-57.
Ryan, R., & Deci, E. 2018. Self-Determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness. Guilford Press. London.
Ryan, R. M., & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55(1), 68–78. Viitattu 5.9. 2025 Saatavissa https://doi.org/10.1037/0003-066X.55.1.68
![[ALT: Kuvassa yksi valkoinen ja yksi keltapunainen lääkekapseli sekä yksi pyöreä tabletti rivissä tasolla.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/431_2024_Laakehoidon-osaamista-sosionomeille-510x510.jpg)
