Opiskelija oppii opettamalla 

LAB-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat ovat toimineet moniammatillisessa yhteistyössä kuluvan lukukauden aikana. Fysioterapeuttiopiskelija ohjasi ensihoitajaopiskelijoille asento- ja liikehoitoja tehohoitotyön harjoitustunnilla.

Toiston voima 

“Parhaiten muistat ja opit asioita, kun opetat niitä itse.” Sanat ovat jääneet fysioterapeuttiopiskelijan mieleen opintojen ensimmäiseltä käytännön harjoitustunnilta.

Oppiminen lähtee uteliaisuudesta. Opettaessamme asioita toisille joudumme väistämättä toistamaan samaa ja jäsentelemään opeteltavaa asiaa uudelleen selkeämmäksi kokonaisuudeksi itselle ymmärrettävään muotoon. Feynman-tekniikka on ajattelumalli, jossa opeteltava asia opetellaan ja ennen kaikkea ymmärretään sitä opettamalla. Ajattelumallissa perimmäinen testi tietämyksestä on kyky välittää se toiselle. (Hakanen 2020.) 

Ennen harjoitustunteja fysioterapeuttiopiskelija tutustui teoriamateriaaliin ja harjoitteli asento- ja liikehoitojen toteutusta. Jokainen pienryhmän käytännönohjaustilanne oli edellistään parempi ja asiat painuivat mieleen syvemmin. Opiskelija koki harjoitustuntien jälkeen tietonsa kasvaneen paljon tehohoitotyöstä, joka oli aiemmin ollut varsin vieras aihealue.  

[Alt-teksti: henkilö auttaa makuulla olevaa parempaan asentoon korjaten käsivarren asentoa.]
Kuva 1. Liikehoito tehohoitotyössä. (Kuva: Outi Pöyhönen)

Opiskelija opettajana 

Ensihoitajaopiskelijat suhtautuivat neutraalisti siihen, että heitä ohjasi opiskelija, jolla ei ollut käytännön työkokemusta tehohoitotyöstä. Opiskelijat pohtivat asioita yhdessä yli ammattialojen ja tarkensivat puuttuvaa tietoa paikalla olleelta opettajalta. Opettajan kanssa toimiminen oli opiskelijalle aluksi jännittävää, mutta tilanne helpottui, kun asioita alettiin tehdä. Liiallinen harjoitustunnin etenemisen suunnittelu tuntui jälkikäteen opiskelijasta tarpeettomalta. 

Työparityöskentely opiskelijan kanssa 

Opettajan ja opiskelijan valmistautuminen yhdessä harjoitustunnin pitoon etukäteen on oleellinen osa suunnittelua ja harjoitustunnin onnistumista. Työparityöskentelyn – opettaja ja opiskelija yhdessä – voi rinnastaa mentorointiin, jossa ilmentyvät mentoroinnin keskeiset tekijät sitoutuneisuus, tavoitteellisuus ja luottamuksellinen vuorovaikutus (Kanniainen ym. 2017).

Ryhmän edeltävän teoriaosaamisen ja kurssiin kuuluvan teorian läpikäyminen auttavat hahmottamaan ryhmän osaamisen tasoja. Yhdessä läpikäymällä harjoitustuntia voi tunnistaa opiskelijan vahvuuksia ja asioita, joihin hän voi tarvita tukea tunnin kuluessa.  

Harjoitustunti on rakennettu rasteille, joissa pienet ryhmät toistavat kädentaitoja ja yksi näistä rasteista on asentohoidot hengitystyön tukena ja fysioterapiana. Harjoitustunnin aikana opettajalla on mahdollisuus vastailla esiin nouseviin kysymyksiin ja tarvittaessa mallintaa jokin asia koko ryhmälle. Työparityöskentelyn kautta opetukseen osallistuva ryhmä saa kokemuksen, miten työssäoppiminen tapahtuu myös työelämässä. Oppiminen on aina molemminpuolista, ja siten erikoisalat täydentävät työelämässä toisiaan. 

Kokeilusta käytänteeksi 

Moniammatillisten harjoitustuntien työparityöskentelystä syntyneen kokemuksen myötä työskentelytapaa on päätetty jatkaa seuraavillakin opintojaksototeutuksilla. Onnistuneen työparityöskentelyn edellytyksenä on opiskelijan motivaatio ja rohkeus sekä omien oppimistyylien ja oppimisen tekniikoiden aktiivinen tarkastelu. Opettajaa työparityöskentely sen sijaan haastaa luottamuksen ja uudenlaisten pedagogisten ratkaisujen hyväksymisen näkökulmasta. 

Kirjoittajat 

Mervi Hietanen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. 

Outi Pöyhönen työskentelee lehtorina fysioterapeuttikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa. 

Sanna Salama on jouluna 2023 valmistuva LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija.   

Lähteet 

Hakanen, M. 2020. Erilainen tekniikka oppimiseen. Menestymisen taito. Modulcon. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://modulcon.fi/2020/03/25/erilainen-tekniikka-oppimiseen/ 

Kanniainen, M-R., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf