Viime kesänä koettiin Suomessa ennätykselliset helteet. Ilmatieteenlaitoksen (2025) mukaan yli 30 asteen lämpötilan päiviä kertyi yhtäjaksoisesti yhteensä 22. Ilmastonmuutoksen myötä helteet tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Vaikka monet iloitsivat lämpimistä kesäpäivistä, ei kuumuuden aiheuttamia terveysvaikutuksia voida ohittaa.
Hengenvaarallinen helle
Helle ja lämpötilojen nousu ovat merkittävä kansanterveydellinen riskitekijä varsinkin haavoittuville väestöryhmille sen lisätessä sairastavuutta ja kuolleisuutta. Muutamien viikkojen helleaalto voi Suomessa aiheuttaa satoja kuolemia. (Kollanus & Lanki 2021.) Merkittävimpiä terveyshaittoja ovat verenkierto- ja hengityselimistöön ja munuaisiin nestetasapainon kautta liittyvä sairastavuus sekä eriasteinen lämpöuupumus ja lämpöhalvaus. Useat sairaudet ja lääkitykset sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten yksinäisyys ja helposti ylikuumentuva asunto, lisäävät terveyshaittoja. Ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessä helteeseen liittyvät terveysriskit lisääntyvät entisestään. (Kollanus, Halonen & Lanki 2023; Astone & Vaalavuo 2022.)
Helteiden vaikutuksille erityisen haavoittuvia väestöryhmiä ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, pienet lapset sekä vauvat. Ikääntyneet ovat alttiita helteen terveyshaitoille, sillä lämmönsäätely heikkenee ja pitkäaikaissairaudet yleistyvät iän myötä. Myös janon tunteen vaimeneminen lisää nestehukan riskiä. (Kollanus & Lanki 2021; Ung-Lanki ym 2017.) Pienet lapset ja vauvat ovat erityisen alttiita helteen haitoille, sillä heidän lämmönsäätelynsä on heikompi. He kärsivät helposti nestevajauksesta ja lämpösairauksista, etenkin fyysisen aktiivisuuden vuoksi. Lapset eivät myöskään ymmärrä itse suojautua kuumuudelta. (THL 2024.)
Voimakkaat hellejaksot yleistyvät Suomessa tulevaisuudessa
Ilmastonmuutos tekee helleaalloista kuumempia ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempiä Suomessa. Ilmastonmuutoksen voimistama kuumuus koettelee erityisesti haavoittuvia väestöryhmiä ja elinkeinoja, mutta se kuormittaa myös terveydenhuoltoa ja ekosysteemejä. (World weather attribution 2025.)
Suomessa on jatkossa entistä paremmin varauduttava voimakkaisiin helteisiin. Kansallisia hellevaroitus- ja toimintasuunnitelmia on jo käytössä, mutta on myös lisättävä muuta suunnitelmallista yhteistyötä esimerkiksi viranomaisten ja haavoittuvien väestöryhmien sote-paveluiden kanssa. Tulevaisuudessa terveyshaittojen riski lisääntyy ilmastonmuutoksen ja väestön voimakkaan ikääntymisen sekä kaupungistumisen ja kaupunkien tiivistymisen myötä entisestään, jos muutoksiin ei varauduta ja sopeuduta riittävän hyvin (European Environment Agency 2024.) Tiivisti rakennettu ympäristö kerää helteillä lämpöä itseensä. Helteiden aikana kaupunkien keskustoissa lämpötila voi olla useamman asteen korkeampia kuin kaupunkia ympäröivän maaseudun, sillä tiiviisti rakennettu ympäristö kerää lämpöä itseensä. Tätä ilmiötä sanotaan lämpösaarekeilmiöksi. (Hulley 2012.)
Sopeutumiskeinoja etsitään
Helteiltä suojautumisen keinoja etsitään eri toimijoiden yhteistyöllä Päijät-Hämeessä. EAKR-rahoitteisessa Helle -sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä -hankkeessa tehdään alueellista haavoittuvuusarviota ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisiin ja elinkeinoihin (LAB 2025). Lisäksi hankkeessa tuotetaan lämpösaarekekarttoja Lahden kaupungin ja lähikuntien kaavoituksen käyttöön, jotta lämpösaarekeilmiö voidaan ottaa huomioon alueita suunniteltaessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten kuten helteiden ja niiden terveysvaikutusten tulisi olla osa sekä sote-alan peruskoulutusta että täydennyskoulutusta. Lisäksi tarvitaan selkeitä ohjeita ja toimintamalleja työpaikoille, jotta terveydenhuollon ammattilaiset osaavat tunnistaa ja ehkäistä helteiden ja muiden sään ääri-ilmiöiden terveysvaikutuksia. (Tiitta ym. 2020; Tiitta ym. 2024.) LAB-ammattikorkeakoulussa tähän haasteeseen on vastattu suunnittelemalla muun muassa Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja –koulutus (LUT Universities 2025).
Kirjoittajat
Erika Tapaninen (ins AMK) työskentelee LABillä TKI-asiantuntijana teknologiayksikössä ja on Helle-hankkeen projektipäällikkö.
Päivi Viitanen (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii asiantuntijana Helle-hankkeessa sekä vastuuopettajana Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja –koulutuksessa.
Lähteet
Astone, R. & Vaalavuo, M. 2022. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset: lämpöaaltojen vaikutukset haavoittuviin ryhmiin Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 46/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 1.9.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145366/URN_ISBN_978-952-343-940-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
European Environment Agency 2024. European Climate Risk Assessment. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2024. ISBN 978-92-9480-678-9. Viitattu 7.9.2025. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/european-cli-mate-risk-assessment
Geralt. 2018. Aurinko, pilvi, ilmasto. Pixabay. Viitattu 24.9.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aurinko-pilvi-ilmasto-3313646/
Hulley, M. E. 2012. The urban heat island effect: causes and potential solutions. https://doi.org/10.1533/9780857096463.1.79
Ilmatieteenlaitos 2025. Ilmastonmuutos teki pohjoisen heinäkuisesta helleaallosta vähintään kymmenen kertaa todennäköisemmän. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2Vb9hExxH4k3Xh0KA6QkR9
Kollanus, V., Halonen, J. & Lanki, T. 2023. Helteen vaikutukset ja varautuminen terveydenhuollossa. Viitattu 15.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402086256
Kollanus, V. & Lanki, T. 2021. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-673-2
LAB 2025. Helle -sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä. Hanke. Viitattu 24.9.2025 Saatavissa Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä | LAB.fi
LUT Universities 2025. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://www.lutuniversities.fi/fi/taydennyskoulutus/ilmastonmuutoksen-terveysvaikutuksiin-erikoistunut-osaaja-0
Tiitta, I., McDermott-Levy R., Turunen H., Jaakkola J. & Kuosmanen, L. 2020. Finnish nurses’ perceptions of the health impacts of climate change and their preparation to address those impacts. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/nuf.12540
Tiitta, I. Floro, C., McDermott-Levy R., Jaakkola J. & Kuosmanen, L. 2024. Climate change integration in nursing education: A scoping review. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106210
Ung-lanki, S., Vartiainen, A., Kollanus, V. & Lanki, T. 2017. Helle terveysriskinä: Varautuminen ja riskinhallinta hoitolaitoksissa ja kotihoidossa. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233313
World weather attribution 2025. Intense two-week heatwave in Fennoscandia hotter and more likely due to climate change. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://www.worldweatherattribution.org/intense-two-week-heatwave-in-fennoscandia-hotter-andmore-likely-due-to-climate-change/
