Diabetes eli kansankielellä sokeritauti on sairaus, jossa verensokeri on liian korkea. Korkea verensokeri voi johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista. Suomalaisista jo yli puoli miljoonaa sairastaa diabetesta, osa tietämättään. Diabeteksen hoidossa ja omahoidossa pyritään ennen kaikkea mahdollisimman hyvään ja tasapainoiseen elämään. Tavoitteena on välttää diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ja niiden aiheuttamat haitat, sillä ne voivat heikentää sekä elämänlaatua että ennustetta. Diabeteksen hoito on suurelta osin potilaan omalla vastuulla, joten on tärkeää, että potilas saa riittävästi tietoa sairaudestaan sekä ohjausta ja tukea oman hoitonsa toteuttamiseen. (Tarnanen ym. 2024.)
Omahoidon onnistumista edistävät erityisesti korkeampi ikä, positiivinen ja motivoitunut suhtautuminen diabetekseen ja omahoitoon, riittävät tiedot ja taidot, kokemus omasta kyvystä huolehtia diabeteksesta, sosiaalinen tuki sekä terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama ohjaus (Rintala ym. 2023). Sairaanhoitajan tehtävä on edistää omahoidon onnistumista tunnistamalla potilaan voimavarat ja ohjata omahoidossa (Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt 2020).
Diabetes dialyysipotilaalla
Huono diabeteksen hoitotasapaino altistaa erilaisille liitännäissairauksille, kuten neuropatialle eli ääreishermoston toimintahäiriölle sekä munuaistaudille. Kroonisen munuaistaudin edetessä loppuvaiheeseen tarvitaan dialyysihoitoa. Dialyysihoito vaikuttaa esimerkiksi verensokeritasapainoon sekä verenpaineeseen.
Loppuvaiheen kroonisessa munuaistaudissa insuliinin tarve usein pienenee ja lääkitystä muokataan yksilöllisesti. Dialyysihoidossa verensokeri laskee herkästi insuliinidiabeetikoilla, koska verensokeri kumuloituu elimistöstä. Sen vuoksi insuliinin tarve on dialyysipäivinä vähäisempi kuin dialyysin välipäivinä. Hemodialyysihoidon jälkeen verenglukoosipitoisuus suurenee useimmilla potilailla. (Paajanen & Tuomi 2019.)
Tyypillisiä neuropatian oireita ovat mm. erilaiset jalkaongelmat sekä sydämen ja verisuonten ongelmat. Diabetekseen voi liittyä autonomista neuropatiaa eli hermojen toiminnan vaurioita, joka aiheuttaa sydämen sykkeen nousua ja verenpaineen laskua ylös noustessa. (Mustajoki 2020.) Dialyysipotilas, joka sairastaa diabetesta tarvitsee vaativan tason ohjausta, johon Diabeteshoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksen tuottama osaaminen tähtää (Häll 2024).
Tukea diabeteksen hoitoon
Diabeteshoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksessa syvennetään aikaisempaa osaamista diabetespotilaan hoitotyössä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Munuaiskeskuksessa, dialyysiyksikössä, on kehitetty omahoito-opas diabeetikoille, jotka käyvät dialyysihoidoissa. Opas on laadittu yksikön toiveesta lisäämään tietoa ja tukemaan omahoitoa. Hoitohenkilöstölle opas tarjoaa käytännön työvälineen potilasohjaukseen. Sen avulla voidaan varmistaa, että jokainen potilas saa yhdenvertaista ja laadukasta ohjausta riippumatta ohjaustilanteesta tai ohjaajasta. Opas tukee hoitotyön arkea ja edistää ohjauksen johdonmukaisuutta.
Omahoito-oppaassa kerrotaan dialyysin vaikutuksesta verensokeriin ja verenpaineeseen. Lisäksi opas antaa potilaalle neuvoja diabeteksen omahoidon toteuttamiseen ravitsemuksen, liikunnan ja painonhallinnan, tupakoinnin sekä jalkojen hoidon suhteen. Tämän lisäksi oppaaseen on kerätty hyödyllisiä linkkejä liittyen diabeteksen omahoitoon. Opas annetaan diabeetikoille hemodialyysihoitojen alkaessa.
Oppaasta laadittiin alkukeväällä koeversio, jota testattiin kolmen kuukauden ajan. Testauksen jälkeen hoitohenkilökunnalle tehtiin anonyymi sähköinen kysely, jonka perusteella sisältö arvioitiin kattavaksi ja selkeäksi. Oppaan tarpeellisuudesta oltiin yksimielisiä, ja ulkoasuun tehtiin pieniä muutoksia palautteen perusteella.
Omahoito-opas on otettu käyttöön koko Munuaiskeskuksessa. Tällä hetkellä opas on saatavana paperiversiona, mutta tulevaisuudessa se löytyy myös yksikön sähköisestä digihoitopolusta.
Kirjoittajat
Anna-Kaisa Vilppunen ja Tiia Saarinen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelevät Päijät-Hämeen keskussairaalan Munuaiskeskuksessa dialyysissä.
Heidi Lettojärvi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Häll, H. 2024. Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja 30 op. Opinto-opas 2024 – 2025. LAB-ammattikorkeakoulu.
Mustajoki, P. 2020. Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio). Duodecim. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio) – Terveyskirjasto
Paajanen, H. & Tuomi, T. 2019. Munuaispotilaiden diabeteksen glukoositasapainon hoito. Duodecim. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa Munuaispotilaiden diabeteksen glukoositasapainon hoito
Rintala, T-M., Eskolin, S-E., Palonen, M. & Koski, S. 8/2023. Mitkä tekijät ovat yhteydessä diabetesta sairastavien aikuisten omahoidon toteutumiseen. Hotus näyttövinkki. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa Näyttövinkki
Tarnanen, K., Niskanen, L. & Komulainen, J. 2024. Tyypin 2 diabetes. Duodecim. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa Tyypin 2 diabetes
Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. 2020. Blogit Savonia. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt – yleSHarviointi – 2020 luvun osaamisen arviointia
