Taitoluistelun oheisharjoittelu – avain vammariskin vähentämiseen ja suorituskyvyn kehittämiseen 

Taitoluistelussa yhdistyvät fyysinen suorituskyky ja taiteellinen ilmaisu. Luistelijoiden kilpailuohjelmat sisältävät muun muassa erilaisia hyppyjä, piruetteja, askeleita, liukuja ja musiikin tulkintaa. Hypyt, piruetit ja erilaiset nopeat askeleet haastavat sekä kuormittavat kehoa ja vaativat luistelijalta hyvää fyysistä suorituskykyä. (Cabell & Bateman 2018.) 

Taitoluistelun elementtien, kuten hyppyjen, vaikeustasot nousevat koko ajan lajin kehittyessä. Luistelijoilta odotetaan esimerkiksi yhä korkeampia hyppyjä ja enemmän kierroksia ilmalennon aikana. Tämä tarkoittaa myös isompaa törmäysvoimaa sekä suurempia lihastyövaatimuksia hyppyjen alastuloissa. (Ridge ym. 2020.)  Lajin kehittyessä myös luistelijoiden harjoitusmäärät ovat nousseet, mikä myös lisää rasitusvammariskiä (Han ym. 2018). 

Erityisesti luistelijan alaraajat ja selkä altistuvat kovalle kuormitukselle ja toistuville iskuille. Yksinluistelijoiden yleisimmät vammat ovat nilkan nyrjähdykset sekä selän ja polvien rasitusvammat. Vammariksin vähentämisen kannalta suuri työ tehdään oheisharjoittelussa jään ulkopuolella. Tästä syystä oheisharjoittelu ei ole vain lisäharjoittelua, vaan osa monipuolista ja tervettä harjoittelua. (Han ym. 2018.) 

Oheisharjoittelu vastaamaan lajin vaatimuksia 

Oheisharjoittelu tarkoittaa jään ulkopuolella tapahtuvaa harjoittelua. Se voi sisältää esimerkiksi nopeus-, voima-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelua sekä muita oheislajeja, kuten balettia tai tanssia. Oheisharjoittelun tavoitteena on tukea ja parantaa luistelijan jäällä tarvitsemia ominaisuuksia. (Lehtolainen & Viitanen 2010, 160–162.) Monipuolisen oheisharjoittelun avulla luistelijan keho kestää lajin jatkuvasti lisääntyvät vaatimukset (Rauer ym. 2022).  

Taitoluistelukausi jaetaan kolmeen osaan: valmistavaan, kilpailu- ja ylimeno kauteen. Kauden eriosien tulisi näkyä myös oheisharjoittelussa. Valmistavalla kaudella keskitytään peruskestävyyteen, maksimivoimaan ja räjähtävyyteen. Kilpailukaudella painopiste siirtyy ylläpitävään ja palauttavaan harjoitteluun. Ylimenokaudella oheisharjoittelu on kevyttä ja aktivoivaa, jotta keho pääsee palautumaan kilpailukauden kuormasta ja valmistautumaan uuteen harjoittelukauteen. (Phillips ym. 2016.) 

Tutkimusten mukaan vammariskiä vähentävän oheisharjoittelun olisi hyvä sisältää lajitaitojen lisäksi alaraajojen voimaharjoittelua ja erityisesti nilkkaa ja jalkaterää vahvistavia harjoitteita sekä alaraajojen liikkuvuusharjoitteita (Han ym. 2018; Couperthwaite 2018; Okamura 2014).   

Valmentajilla iso rooli 

Hyvät ammattitaitoisten valmentajien laatimat kausisuunnitelmat, joissa yhdistyvät oheisharjoittelun ja jääharjoittelun tavoitteet, sisältö, intensiteetti ja volyymi, ovat avainasemassa vammariskin vähentämisessä. Yksilöllisten kausisuunnitelmien avulla voidaan myös saavuttaa urheilijan suorituskyvyn huippu kauden tärkeimpiin kilpailuihin turvallisesti. (Phillips ym. 2016.) 

Lajitietämyksen lisäksi valmentajien olisi tärkeä ymmärtää ihmiskehon perusrakenne sekä urheilijan perustarpeet, kuten ravitsemus, uni ja yleinen terveydentila (Kempe ym. 2023). Esimerkiksi taitoluistelu vaatii useiden nivelten ja lihasten äärimmäisiä liikkeitä onnistuneiden elementtien suorittamiseen, jolloin valmentajan perustietämys ihmiskehosta auttaa kehittämään luistelijaa (Cabell & Bateman 2018). Kempen ym. (2023) tekemässä tutkimuksessa valmentajat nostivat vammariskin vähentämisessä esille myös avoimen ja turvallisen ilmapiirin, minkä avulla pystytään kommunikoimaan urheilijoiden kanssa kehon tuntemuksista ja säätämään harjoittelu sopivalle tasolle kuormitukseen nähden. Lisäksi yhteistyö eri ammattilaisten, kuten fysioterapeuttien, kanssa auttaa vähentämään urheilijoiden loukkaantumisia.  

Kärkkäisen & Ratilaisen (2025) opinnäytetyön avulla pyrittiin lisäämään taitoluisteluvalmentajien ymmärrystä sekä tietämystä nilkan ja jalkaterän alueen vahvistamisen tärkeydestä oheisharjoittelussa. Työn tarkoituksena oli koota valmentajille opas, joka sisältää nilkan ja jalkaterän alueen vahvistavia harjoitteita sekä tietoa nilkkavammoille altistavista tekijöistä. Oppaan harjoitteiden avulla pyritään vähentämään nilkan ja jalkaterän alueen heikkoudesta johtuvaa vammariskiä.  

Lähteet: 

Cabell, L. & Bateman, E. 2018. Biomechanics in Figure Skating. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa 324858169_Biomechanics_in_Figure_Skating 

Couperthwaite, A. 2018. Evidence Summary: Figure Skating. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://www.activesafe.ca/wp-content/uploads/2018/04/Figure-Skating.pdf 

Lehtolainen, L. & Viitanen, K. 2010. Taitoluistelun lumo. Keuruu: Otava. 

Han, J., Geminiani, E. & Micheli, L. 2018. Epidemiology of Figure Skating Injuries: A Review of the Literature. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6204632/ 

Kempe, H., Rasmussen-Barr, E. & Rosen, P. 2023. Coaches’ experiences of injury prevention in youth elite athletes: An interview study of 10 coaches. Physical Therapy in Sport. Volume 63/2023. Viitattu 25.10.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1466853X23000986?via%3Dihub 

Okamura, S., Wada, N., Tazawa, M., Sohmiya, M., Ibe, Y., Shiemizu, T., Usuda, S. & Shirakura, K. 2014. Injuries and disorders among young ice skaters: relationship with generalized joint laxity and tightness. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4145727/ 

Phillips, M B., Lockert, J A. & Rosemond, L D. 2016. Tools and Benefits of Periodization: Developing an Annual Training Plan and Promoting Performance Improvements in Athletes. The Sport Journal. Viitattu 25.10.2025. Saatavissa https://thesportjournal.org/article/tools-and-benefits-of-periodization-developing-an-annual-training-plan-and-promoting-performance-improvements-in-athletes/ 

Rauer, T., Pape, H-C., Knobe, M., Pohlemann, T. & Ganse, B. 2022. Figure skating: Increasing numbers of revolutions in jumps at the European and World Championships. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9710745/ 

Ridge, S., Bruening, D., Charles, S., Stahl, C., Smih, D., Reynolds, R., Adamo, B., Harper, B., Adair, C., Manwaring, P. & King, D. 2020. IceSense Proof of Concept: Calibrating an Instrumented Figure Skating Blade to Measure On-Ice Forces. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7763340/