Tukea yhteisvanhemmuuteen

Vanhempien parisuhteen päättyminen on suuri elämänmuutos ja kriisi kaikille perheenjäsenille. Vanhempien ero vaikuttaa aina myös lasten elämään. On arvioitu, että vuosittain Suomessa noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron. Ammattilaiset eri palveluissa tarvitsevat tietoa siitä, miten vanhempien ero vaikuttaa lapseen, miten lasta ja vanhemmuutta voi arjen tilanteissa tukea ja mistä apua tarvittaessa saa.

Vanhempien yhteistyö auttaa lasta

Vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää myös erotessa. He haluavat, että lapset selviytyisivät erosta mahdollisimman vähin ongelmin. Eroprosesseille ominaista on eritahtisuus, jolloin toinen puolisoista on ehkä miettinyt eroa pitkään, kun se toiselle tulee yllätyksenä. Eritahtisuus saattaa osaltaan vaikeuttaa lasten huomioimista erotilanteissa. (Pruuki 2019.)

Vanhempien välinen sovinnollisuus eron jälkeen tukee lapsen sopeutumista uuteen perhetilanteeseen. Yhteisvanhemmuus tarkoittaa vastuullista ja vastavuoroista tapaa toimia lasten kasvatukseen, hoitoon ja kasvuun liittyvien valintojen yhteydessä. Yhteisvanhemmuus on vanhempien tapa yhdessä, toisiaan kunnioittaen, huolehtia lapsistaan. (Terävä & Böök 2019.)

Yhteisvanhemmuus rakentuu ajan kanssa. Yhteistyövanhemmuus edellyttää paitsi keskusteluyhteyttä myös avoimuutta, joustavuutta ja ennen kaikkea molemminpuolista vanhemmuuden kunnioittamista. (Terävä & Böök 2019.) Jokainen perhe luo itselleen sopivan tavan yhteisvanhemmuuden toteuttamiseen.

Ammattilaisena tukemassa

Lapsiperheen ero edellyttää vanhempien kesken sovittavia lasten arkeen liittyviä asioita. Tämän lisäksi vanhempien pitäisi kuulla ja tukea lapsia erokriisissä ja uuteen arkeen sopeutumisessa. Eron herättämien tunteiden läpikäyminen tekee eroon sopeutumisen ja eron jälkeisen elämän helpommaksi sekä lapsille että vanhemmalle itselleen. On normaalia, että erokriisissä ihminen voi huonosti ja tarvitsee tukea kriisistä selviytymiseen. Lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten on hyvä tuntea erotilanteisiin liittyvät perusasiat, osata kohdata ja ymmärtää erokriisissä eläviä perheenjäseniä ja tukea heitä yhteisvanhemmuuteen. Ammattilaisen on hyvä tuntea myös apua ja tukea tarjoavat palvelut.

CampusOnlinen opintotarjonnassa oleva Ero lapsiperheessä -opintojakso toteutettiin syksyllä 2020 ensimmäisen kerran. Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä tunnistaa lapsia suojaavia tekijöitä ja lapsiperheen eron erityispiirteitä sekä tukea perheenjäseniä erotilanteessa ja ohjata tarvittavan avun piiriin.

Opintojakso toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen Ero lapsiperheessä -työn kanssa. Ensimmäisen toteutuksen suoritti 166 opiskelijaa eri ammattikorkeakouluista. Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä opintojaksoon, jonka sisältöjä ei opetussuunnitelmaan ole sisältynyt. Alla opiskelijoiden palautetta opintojaksosta.

  • Koen, että opin paljon lisää erilaisista palveluista. Olisivatpa ne paremmin löydettävissä myös niille, jotka niitä tarvitsevat.
  • Opintojakson aihe oli hyvä ja todella ajankohtainen jos ottaa huomioon sen, miten paljon vuosittain pariskuntia ajautuu eroon.
  • Kurssi oli mielestäni monipuolinen ja sen kautta sai hyvän kokonaisvaltaisen kuvan eroprosessista ja sen vaikutuksista lapseen.
  • Moni voisi hyötyä tästä.

Ero lapsiperheessä -opintojakso toteutetaan CampusOnlinen opintotarjonnassa myös 2021.

Kirjoittaja

Ulla Huhtalo on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori ja Ero lapsiperheessä -opintojakson toinen opettaja.

Lähteet

Pruuki H. 2019. Erokriisin vaikutukset vanhemmuuteen. Erofoorumin 2019 – Vanhempien yhteistyö eron jälkeen esitys. [Viitattu 15.2.21] Saatavissa:  https://ensijaturvakotienliitto.fi/wp-content/uploads/2018/12/Heli-Pruuki-Erofoorumi-2019.pdf?x58837

Terävä J. & Böök M-L. 2019. Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen – mitä, miksi ja miten? Teoksessa Toim. Hietanen P., Keinonen V. & Kettunen M.  Yhteistyövanhemmuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 4. Verkkojulkaisu. Sivut 11-19. [Viitattu 15.2.2021] Saatavissa https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/yhteistyovanhemmuus._yhteistyovanhe

Kuva 1. Elämän kriiseissä on normaalia tarvita tukea (Kuva: Ulla Huhtalo)