Lääke- ja nestehoitoon liittyvät läheltä piti- ja haittatapahtumat ovat suurin yksittäinen potilasturvallisuutta uhkaava poikkeamalaji terveydenhuollossa. Vuonna 2018 sairaalaolosuhteissa tehdyn tutkimuksen mukaan lääke- ja nestehoidon poikkeamia oli vuoden aikana lähes 7000 kappaletta, mikä muodosti 30 % kaikista potilasturvallisuuteen vaikuttaneista haittatapahtumista. (Schepel & Kuitunen 2020.) Ensihoidon ympäristössä vastaavaa yhtä kattavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta lukemat lienevät samansuuntaisia, jos eivät jopa suurempiakin, koska ensihoidon potilaat ovat usein sairaampia ja olosuhteet ja tilanteet vaihtelevia.
Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteutus kuuluu sekä perus- että hoitotason ensihoitajan kompetensseihin (Fält & Telkki 2022). Usealla eri tyyppisellä ensihoidon tehtävällä vaaditaan suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttamista ja oikein toteutettuna hoito onkin tuloksekasta, mutta näihin hoitomuotoihin liittyy myös riskejä. Ääreislaskimoiden kanylointiin liittyviä riskejä ovat esimerkiksi paikallinen tulehdus, sepsis, tromboflebiitti, laskimon viereinen infuusio, kanyylin tukkeutuminen ja valtimopunktio. (Okkola ym. 2021.)
Miten ensihoidon toiminta eroaa sairaalassa toimimisesta?
Ensihoidossa suonensisäisen neste- ja lääkehoidon toteuttaminen on huomattavasti haastavampaa ja ensihoitajan tulee ottaa huomioon mm. turvallinen työskentely-ympäristö, valaistus sekä ergonomia ennen hoidon toteutusta. Myös oikeaoppista aseptiikasta huolehtiminen on haastavampaa ensihoidossa. (Blomqvist ym. 2022.) Laadukas ja ohjeiden mukainen hoidon toteutus parantaa potilasturvallisuutta sekä akuuteista tilanteista syntyvää aikapaineen aiheuttamaa virhemarginaalia (Kuisma ym. 2022). Oikein toteutettu suonensisäinen neste- ja lääkehoito ennaltaehkäisee infektioiden syntymistä. Tärkeimmät infektion torjunnan menetelmät kanyloidessa ovat käsihygienia ja välineiden ja ihoalueen aseptinen käsittely. (Anttila ym., 2018.) Kohonneen infektioriskin vuoksi ensihoidossa asetetut kanyylit poistetaan 24 tunnin kuluessa (Kuisma ym. 2022).
Pistotapaturmia pyritään ehkäisemään kanyloinnissa turvakanyyleillä, särmäjäteastioilla sekä tilanteen rauhoittamisella piston aikana. (Blomqvist 2022.) Ensihoitajan on osattava myös tarkkaan harkita, millainen tilanne vaatii joko akuutisti tai ennakoinnin näkökulmasta suoniyhteyden ja lisäksi, tarvitseeko potilas perifeerisen, vai sentraalisen kanyylin. Sentraalisen suoniyhteyden avaamiseen liittyy enemmän riskejä ja sitä käytetään yleensä ensihoidossa vain silloin, kun perifeerisen yhteyden avaaminen ei onnistu ja potilaalla on vakava peruselintoimintojen häiriö. Suoniyhteyden avaaminen ei saa tällöinkään olla esteenä muille potilaan selviytymisen kannalta välttämättömille toimenpiteille ja joskus paras sekä nopein vaihtoehto onkin avata intraosseaalinen yhteys. Joka tapauksessa oikein valitulla suoniyhteydellä ja oikeaoppisella toteutuksella maksimoidaan saavutettava hyöty ja minimoidaan mahdolliset haitat. (Kuisma ym.2022.)
Opetusvideoilla teoriasta käytäntöön
LAB-ammattikorkekoulussa julkaistiin syksyllä 2025 ensihoitajaopiskelijoiden Tynkkysen ja Vaulasen opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyivät opetusvideot suonensisäisestä neste- ja lääkehoidosta ensihoidon ympäristössä (Tynkkynen&Vaulanen 2025). Vastaavaa opetusmateriaalia ei ole aiemmin tuotettu. Ensihoidon opinnoissa käytetäänkin paljon sairaalaympäristössä kuvattua materiaalia, mikä eroaa ympäristöltään, ergonomialtaan sekä kuormitustekijöiltään ensihoidon ympäristöstä, tämän vuoksi opinnäytetyöllä haluttiinkin tuoda autenttisuutta ensihoidon opetukseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa ja opetusvideot kuvattiin Lahden sekä Lappeenrannan kampuksen simulaatiotiloissa.
Hyvin toteutettu opetusvideo on tehokas opetuksen keino (Brame 2016). Videolla voidaan esittää helposti sisäistettävässä muodossa asioita, joiden ilmaiseminen pelkän tekstin tai kuvien avulla olisi vaikeaa. Videoiden avulla yhdistyy sekä teoria että käytäntö ja ne sopivat sekä perus- että hoitotason ensihoidon opiskelijoille.
Kirjoittajat
Emilia Tynkkynen on LAB-ammattikorkeakoulun viimeisen vuoden hoitotason ensihoidon opiskelija
Tiia Vaulanen on LAB-ammattikorkeakoulun viimeisen vuoden hoitotason ensihoidon opiskelija
Outi Koivulahti on LAB-ammattikorkekoulun ensihoidon lehtori
Lähteet
Anttila, V.-J., Kanerva, M., Kuronen, M., Kurvinen, T., Lyytikäinen, O., Rantala, A., Vuento, R., & Ylipalosaari, P. 2018. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Helsinki: THL
Brame, C. J. 2016. Effective educational videos: Principles and guidelines for maximizing student learning from video content. CBE—Life Sciences Education. Vol. 15(4). Viitattu 5.11.2024. Saatavilla https://doi.org/10.1187/cbe.16-03-0125
Fält, S. & Telkki, T. 2022. Perustason ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K., & Puolakka, T. 2022. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy
Olkkola, K., Kiviluoma, K., Saari, T., Tallgren, M., Uusaro, A., Yli-Hankala, A., & Aaltonen, P. 2021. Anestesiologia, teho-, ensi- ja kivunhoito. Helsinki: Duodecim.
OsloMetX. 2018. Ambulance, emergency, medic, health. Pixabay. Viitattu 21.11.2025. Saatavilla Ambulance Emergency Medic – Free photo on Pixabay
Schepel, L. & Kuitunen, S. 2020. Lääkitysturvallisuus sairaalassa. Järkevä lääkehoito -katsaus. Duodecim. Vol.136 (212–22). Viitattu 21.11.2025. Saatavilla: duo15348.pdf
Tynkkynen, E. & Vaulanen, T. 2025. Suonensisäinen neste- ja lääkehoito ensihoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: Suonensisäinen neste- ja lääkehoito ensihoidossa : opetusmateriaali ensihoitajille – Theseus
