Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ovat laajentuneen diagnostiikan myötä yleistyneet 2000-luvulla. Jopa 15 prosenttia väestöstä kärsii neuropsykiatrisista oireista, jotka eivät aina näy, mutta vaikuttavat päivittäiseen elämään. (Jäntti & Savinainen 2018, 264.) Neuropsykiatristen häiriöiden yleistymisen vuoksi jokainen hoitotyötä tekevä tulee olemaan vuorovaikutustilanteessa asiakkaan tai potilaan kanssa, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, olipa terveydenhuollon yksikkö mikä tahansa (Kähkönen 2021, 1).
Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille täytyy tarjota aiempaa enemmän koulutusta ja teoriatietoa aiheesta (Autismiliitto 2018, 26–27). Hoidon laadullisten puutteiden taustalla on tekijöitä, jotka liittyvät muun muassa palvelujärjestelmään, tiedonkulkuun, henkilöstön asenteisiin, osaamiseen ja ymmärtämiseen (Tingle 2018, 648).
Erityisvaikeudet hoitotyön vuorovaikutustilanteissa
Kehitykselliset oppimisen erityisvaikeudet ilmenevät kielellisissä taidoissa, kirjoittamisessa, lukemisessa, laskemisessa tai muissa kognitiivisissa toiminnoissa (Haapasalo & Nukari 2011, 235). Muun muassa Talvitien (2016) pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että lapsuudessa havaitut nopean nimeämisen vaikeudet näkyvät aikuisiässä lukutarkkuuden ja lukusujuvuuden vaikeutena. Tällaiset asiat vaikuttavat yksilön henkiseen hyvinvointiin ja elämänvalintoihin. Huomiotta jääneet erityisvaikeudet altistavat sekundaarisille neuropsykiatrisille oireille. Oirekuvaan kuuluu ahdistusta, vuorovaikutustaitojen pulmia, itsetunto-ongelmia, masennusta, stressiä ja uupumusta. (Haapasalo & Nukari 2011, 235.)
Sairaanhoitajan on huomioitava se, että jo lieväasteiset oppimisen häiriöt näkyvät usein myös hoitotyön vuorovaikutustilanteissa. Ymmärtämisen molemminpuoliset haasteet ovat nähtävissä erityisesti silloin, kun kommunikoidaan uuden henkilön kanssa. Lapsi ei välttämättä osaa kertoa hoitoa vaativista terveydellisistä ongelmista niin, että viesti välittyy hoitohenkilökunnalle
Käytännön esimerkkinä voi olla tilanne, jossa kouluikäinen lapsi kertoo olevansa flunssainen. Samalla hän ei kuitenkaan osaa sanoittaa korva- tai nielukipuaan, vaikka juuri nämä oireet vaikuttaisivat hänen vointiinsa merkittävästi. Tuolloin uhkana voi olla, että oikeat hoitoa vaativat ongelmat jäävät tutkimatta, ja lapsi lähetetään potemaan flunssaa kotiin, vaikka hänellä voi olla esimerkiksi ärhäkkä otiitti. Henkilön, jolla on kielen kehityksen häiriöitä, voi olla joskus myös vaikeaa noudattaa saamiaan ohjeita päättelykyvyn haasteiden vuoksi. (Käypä hoito 2019.)
Kirjoittajat
Essi Kähkönen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi (AMK). Hänen opinnäytetyönsä käsitteli kehityksellisistä neuropsykiatrista häiriöistä kärsivän kohtaamista hoitotyössä.
Minna-Maria Behm on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtori, joka toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Autismiliitto 2018. Äärirajoilla mennään. Autismikirjon lasten vanhempien arjessa jaksaminen ja perheiden tukipalvelut. [Viitattu 2.1.2021.] Saatavissa: https://www.autismiliitto.fi/files/2990/Autismiliitto_raportti_vanhempien_jaksaminenen_web.pdf
Haapasalo, S. & Nukari, J. 2011. Neuropsykologiset oppimis- ja erityisvaikeudet. Teoksessa Juva, K., Hublin, C., Kalska, H., Korkeila, J., Sainio, M., Tani, P. & Vataja, R. (toim.) Kliininen neuropsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 235–244.
Jäntti, E. & Savinainen, R. 2018. Nepsyt – Erityistä elämää. Vaasan seudun ADHD-yhdistys ry. Hämeenlinna: Karisto Oy
Kähkönen, E. 2021. Kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivän kohtaaminen hoitotyössä. [Viitattu 5.1.2020.] Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101121174
Käypä hoito 2019. Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häiriö, lapset ja nuoret). Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 5.1.2021.] Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50085
Talvitie, T-T. 2016. Dysleksian pysyvyys ja yhteys kognitiiviskielellisiin lukemisen taustataitoihin. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 2.1.2021.] Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50868/URN%3aNBN%3afi%3ajyu201607163630.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tingle, J. 2018. Tragic failures in learning disability healthcare provision. British Journal of Nursing 14.6.2018. Volume 27, No 11. 648–649. [Viitattu 5.1.2021.] Saatavissa: https://doi.org/10.12968/bjon.2018.27.11.648
Kuvat
Kuva1. Papunetin kuvapankki. Sclera. Dysleksia. Muokattu. Papunet. [Viitattu 6.1.2021.] Saatavissa: https://papunet.net/sites/papunet.net/files/kuvapankki/20121023/dyslexie%203.png
Kuva 2. Vanninen, E. Tutkimuksia. Papunetin kuvapankki. Papunet. [Viitattu 6.1.2021]. Saatavissa: https://papunet.net/sites/papunet.net/files/kuvapankki/tutkimuksia90.jpg
