Yhteistyöllä parempaa palliatiivista hoitoa kotiin – osaamista ja tukea elämän loppuvaiheeseen

Laadukas palliatiivinen hoito on ihmislähtöistä, arvostavaa ja kokonaisvaltaista hoitoa elämän loppuvaiheessa (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus, 2019). Se edellyttää, että ikääntyneiden palveluissa työskentelevillä ammattilaisilla on riittävä perusosaaminen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta (Forsius ym. 2022, 62, 70). Kansallinen tavoite on, että jokaisella on mahdollisuus kuolla siellä, missä elää – usein tämä tarkoittaa kotia. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kotihoidon henkilöstön osaamisen vahvistamista ja toimivia tukirakenteita. (Forsius ym. 2025, 7.)

Kotihoidossa hoitajilta vaaditaan perustason osaamista palliatiivisesta hoidosta ja kykyä tunnistaa erityistason palveluiden tarve. Palliatiivinen kotisairaala toimii kotihoidon tukena ja tarjoaa asiantuntija-apua palliatiivisen potilaan oirehoidossa. (Forsius ym. 2022, 72–73.) Yhteistyö palliatiivisen kotisairaalan kanssa voi ennaltaehkäistä päivystyskäyntejä ja varmistaa paremmin potilaan oireiden hallinnan (Forsius & Hammar 2024, 95, 101).

Kuva 1. Yhteistyöllä potilas saa entistä paremman hoidon. (Alexas_fotos 2022)

Yhteistyö ja osaaminen – avaimet laadukkaaseen palliatiiviseen hoitoon kotona

LAB-ammattikorkeakoulun palliatiivisen hoidon asiantuntija – erikoistumisopintojen kehittämistehtävänä järjestettiin kehittämistyöpaja, jossa tarkasteltiin kotihoidon ja palliatiivisen kotisairaalan yhteistyön nykytilaa ja kehittämistarpeita palliatiivisen potilaan oirehoidossa (Puolanne & Saari 2025). Kun hoitoon osallistuvat tuntevat sovitut käytännöt ja osaavat hyödyntää toistensa asiantuntemusta, on mahdollista rakentaa potilaan tarpeista lähtevä hoitokokonaisuus (Forsius & Hammar 2024, 102).

Kotihoidossa suuri osa hoitajista on lähihoitajia, ja he ovatkin keskeisessä roolissa kotona asuvan palliatiivisen potilaan hoidossa. Jotta he voivat vastata työnsä vaatimuksiin, on tärkeää, että heille tarjotaan riittävä koulutus ja jatkuva tuki. Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa, ja erityistason palveluiden tuki täydentää yksikön omaa osaamista. (Forsius & Hammar 2024, 101–102.)

Elämänlaatu palliatiivisen hoidon keskiössä

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan ja hänen läheisten kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisen hoidon tavoitteena on lievittää kärsimystä ja ylläpitää potilaan elämänlaatua. Potilaan toiveet, hyvä oirekontrolli ja läheisten tyytyväisyys ohjaavat hoitoa. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus, 2019.) Kolmiportainen hoitomalli tukee palliatiivisen potilaan hoitoa: kotihoito vastaa perustason hoidosta, ja erityistason tuki tuodaan mukaan tarpeen mukaan. Yhteistyö mahdollistaa yksilöllisen ja oikea-aikaisen hoidon potilaan omassa kodissa. Hoidon sujuvuus ja toimiva yhteistyö eivät synny itsestään, vaan vaativat selkeää työnjakoa, riittäviä resursseja sekä yhteisiä rakenteita, sovittuja toimintamalleja sekä mahdollisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa yhdessä. (Saarto ym. 2022, 14–15, 19, 34–35.)

Palliatiivisen potilaan hoito edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja näin ollen koko palliatiivisen palveluketjun koordinointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhteinen strategia, selkeät tavoitteet ja vastuut palliatiivisen hoidon kokonaisuudesta sekä työnjaosta ovat edellytys hoidon laadukkuudelle ja sujuvuudelle. (Saarto ym. 2022, 36.) Palliatiivisen hoidon palveluketjujen kehittäminen edistää hoidon saatavuutta ja tasa-arvoa. Ketjujen tulee ulottua erityistasolta perustasolle ja toimia myös johtamisen ja kehittämisen välineenä. (Forsius & Hammar 2023, 4.)

Palliatiivisen hoidon laatua ja laadun kehittymistä voidaan arvioida ja vertailla kansallisten laatukriteereiden ja niistä johdettujen laatuindikaattorien jatkuvalla ja systemaattisella seurannalla (Saarto ym. 2022, 36). Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaisesti palliatiivinen hoito kuuluu kaikille kuoleman johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavalle ilman diagnoosirajoja (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus, 2019). Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen myötä potilaiden mahdollisuus laadukkaaseen elämän loppuvaiheen hoitoon on parantunut (Saarto ym. 2022, 22).

Kirjoittajat

Minna Puolanne työskentelee sairaanhoitajana Lahdessa palliatiivisessa keskuksessa. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulun palliatiivisen hoidon asiantuntija – erikoistumiskoulutuksessa.

Jenni Saari työskentelee apulaisosastonhoitajana Lahdessa palliatiivisessa keskuksessa. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulun palliatiivisen hoidon asiantuntija – erikoistumiskoulutuksessa.

Sari Lehtinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Alexas_fotos. 2022. Tiimi, yhteistyötä, yhdessä. Pixabay. Viitattu 27.10.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-yhdess%C3%A4-strategia-7278740/bayssa

Forsius, P., Alastalo, H. & Hammar, T. 2025. Miltä näyttää elämän loppu vaiheen hoidon osaaminen iäkkäiden palveluissa? Tutkimuksesta tiiviisti 15/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Forsius, P., Hammar, T. & Alastalo, H. 2022. Palliatiivisen hoidon osaaminen iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä. Hoitotiede vol. 34 suppl. S61-74.

Forsius, P. & Hammar, T. 2023. Palliatiivinen hoito pitäisi kytkeä paremmin iäkkäiden palveluihin. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147410/TUTI2023_052_Palliatiivinen%20hoito%20pit%C3%A4isi%20kytke%C3%A4%20paremmin%20i%C3%A4kk%C3%A4iden%20palveluihin_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Forsius, P. & Hammar, T. 2024. Palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat osa iäkkään ihmisen hyvää hoitoa. Teoksessa Kehusmaa, S., Honkanen, S. & Saukkonen, P. (toim.) Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa. Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023. Raportti 5/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#s22

Puolanne, M. & Saari, J. 2025. Kotihoidon ja palliatiivisen kotisairaalan hoitohenkilöstön välinen yhteistyö palliatiivisen potilaan oirehoidossa. Erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä. Saatavissa rajoitetusti.

Saarto, T., Lyytikäinen, M., Ahtiluoto, S., Junttila, K., Lehto, J., Finne-Sover,i H., Hammar, T. & Forsius, P. 2022. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. Ohjaus 4/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144065/OHJ2022_004_08042022.pdf?sequence=4&isAllowed=y