Frisbeegolfin hyvinvointivaikutukset luontoläheisenä liikkumismuotona

Frisbeegolf on ulkona pelattava urheilulaji ja se on saanut juurensa golfista. Lajin idea on vastaavanlainen kuin golfissa. Tavoitteena on heittää frisbeegolfkiekko koriin mahdollisimman vähäisellä heittomäärällä. Frisbeegolfissa kuten golfissakin erilaisina esteinä toimivat puut, maasto sekä erilaiset kasvustot. Pelattavan radan koon määrittää väylien määrä, joka vaihtelee yleisesti yhdeksän ja 18 välillä. (PDGA 2025.)

Frisbeegolfseuroja Suomessa on 580 ja eniten jäseniä eli 426 on turkulaisella seuralla nimeltään Frisbeegolfseura 7k ry (Disc Golf Metrix 2025). Seura kertoo yhdeksi toimintansa tavoitteekseen ihmisten ulkona liikkumisen lisääntymisen (Frisbeegolfseura 7k ry 2017a). Seura järjestää erilaisia tilaisuuksia esim. viikkokisoja, joissa pääsee tutustumaan toisiin lajin harrastajiin (Frisbeegolfseura 7k ry 2017b).

Kuva 1. Frisbeegolfia luonnossa. (Wikimedia Commons 2007)
 

Luontoliikunnan terveysvaikutukset

Luontoliikunnan yleisin vaikutus hyvinvointiin on stressitilanteista palautuminen. Luonnossa oleskelun on osoitettu lisäävän koettuja myönteisiä sekä vähentävän koettuja kielteisiä tunteita. Luontoliikunta on sisäliikuntaa tehokkaampaa esimerkiksi mielialan kohentumisen ja kognitiivisen elpymisen kannalta. Luontoliikunnan on myös osoitettu tuntuvan vähemmän rasittavalta sisäliikuntaan verrattuna. (Tyrväinen 2023.)

Luonnon fyysisiä terveysvaikutuksia voidaan mitata esim. vastustuskyvyn parantumisena, sykkeen ja verenpaineen laskuna sekä alempana riskinä sairastua muisti- ja sydänsairauksiin. Henkisen hyvinvoinnin on myös osoitettu olevan parempi suhteessa liikuttuun määrään luonnossa. (UKK-instituutti 2024.) Maastossa käveleminen on iästä riippumaton tapa liikkua. Terveydelle on hyväksi kävellä reippaasti yli puoli tuntia päivässä. (UKK-instituutti 2024.)

Terveyskunto tarkoittaa kehon ja mielen välistä kokonaista toimintakykyä. Sitä ei käytetä mittaamaan fyysistä suorituskykyä vaan se peilaa kehon ja mielen jaksamista elämän kuormitustekijöihin. Terveysliikunta kuormittavuudeltaan sijoittuu kova- ja matalatehoisen kuntoliikunnan väliin. Hyvä terveyskunto mahdollistaa arjen kevyen toiminnan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. (Laukka 2025.)

Frisbeegolf on lajityypiltään matalakuormitteista ja luontoläheistä. Luontoa lajissa pääsee lähestymään väylällä kävellessä tai ojassa kiekkoa etsiessä. Näin ollen se täyttää monet yllämainitut kriteerit, jolloin siitä voidaan saada irti myös samoja terveyshyötyjä.

Sosiaalinen elementti frisbeegolfissa

Keskeinen osa ihmisen hyvinvointia sekä mielenterveyttä ovat sosiaaliset suhteet (YTHS n.d.). Uusissa tutkimuksissa on osoitettu psykologisiin teorioihin liittyen, että sosiaalisilla suhteilla ja yhteenkuuluvuudella on hyötyä ihmisen terveydelle esim. terveellisen painoindeksin ylläpitämisessä, verensokerien kontrolloinnissa, syövästä selviytymisessä ja kohonneessa mielenterveydessä (Martino ym. 2015). Urheilu ystävien kanssa voi myös tuntua vähemmän kuormittavalta kuin yksin tehtynä (Davis n.d.). Noakes (2012) on osoittanut kuormittuneisuuden tunteen määrittyvän enemmän olon eikä vain lihasten väsymisen perusteella. Tämä järjestelmä sallii turvallisuuden tunteen ystävien kanssa, joka vaikuttaa myöhäisempään kuormittuneisuuden tunteeseen esimerkiksi liikkuessa.

Frisbeegolfissa pääsee kehittämään sosiaalisia suhteita tutustumalla radalla samanhenkisiin lajiharrastajiin, osallistumalla seuratoimintaan tai kilpailemalla seurojen järjestämissä kilpailuissa. Kilpailuissa ryhmäkoko on maksimissaan viisi henkilöä, mutta yleisesti samassa ryhmässä on neljä pelaajaa (PDGA 2024). Keskimääräinen kilpailukierroksen kesto on 2-4 tuntia, riippuen säästä ja ryhmäkoosta (Disc Golf United 2025). Tämä yhteisesti vietetty aika mahdollistaa uusien sosiaalisten kontaktien luomisen, jonka on osoitettu olevan ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tärkeää.

Kallion ym. (2025) opinnäytetyössä kehitettiin voimaharjoitteluopas frisbeegolfaajalle heittokäden vammariskin vähentämiseksi. Oppaassa esitellään tutkimusnäyttöön perustuvia harjoitteita, joita lajin harrastaja voi käyttää lajinomaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Kirjoittajat

Tuomas Oksanen on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.

Lähteet

Davis, A. & Cohen. E. n.d. The surprising benefits of exercising with friends. University of Oxford. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.anthro.ox.ac.uk/article/why-exercising-friends-could-be-better-you

Disc Golf Metrix. 2025. Seura + jäsenet. Disc Golf Metrix. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://discgolfmetrix.com/club/214

Disc Golf United. 2025. HOW LONG DOES A ROUND OF DISC GOLF TAKE?. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://blog.discgolfunited.com/disc-golf-duratio/#what-is-considered-a-round-of-disc-golf

Frisbeegolfseura 7k ry. 2017a. Frisbeegolfseura 7k ry. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.7k.fi/7k/

Frisbeegolfseura 7k ry. 2017b. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.7k.fi/

Kallio. A., Leipälä. I. & Oksanen. T. 2025. Voimaharjoitteluopas frisbeegolfaajalle heittokäden vammariskin vähentämiseksi. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (AMK). Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111528120

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347

Martino J., Pegg J. & Frates E.P. 2015. The Connection Prescription: Using the Power of Social Interactions and the Deep Desire for Connectedness to Empower Health and Wellness. American Journal of Lifestyle Medicine. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6125010/

Noakes T.D. Fatigue is a brain-derived emotion that regulates the exercise behavior to ensure the protection of whole body homeostasis. Frontiers in Physiology. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.frontiersin.org/journals/physiology/articles/10.3389/fphys.2012.00082/full

PDGA. 2024. Competition Manual for Disc Golf Events. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.pdga.com/rules/competition-manual/106

PDGA. 2025. A Guide to Disc Golf from the PDGA. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.pdga.com/introduction

Laukka, P. 2025. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00934

Suomen frisbeegolfliitto. 2025. Liiton historiaa. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://frisbeegolfliitto.fi/liiton-historia/

UKK-instituutti. 2024. Luontoliikunta – liiku metsässä ja poluilla. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluilla/?srsltid=AfmBOopYYq_ZsTnyaToaYqjmNUaejRyrvH3ur7WdHpw25G6TGvqbpUjV

YTHS. Sosiaaliset suhteet. n.d. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/sosiaaliset-suhteet/?cn-reloaded=1

Wikimedia Commons. 2007. File:Disc golf.jpg. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Disc_golf.jpg