Pitovoimaa yhteisöohjautuvuudesta ja valmentavasta johtajuudesta

Työntekijän pitovoimaan vaikuttaa vahvasti työilmapiiri, yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja organisaatiolta saatu tuki. Sote-alan kuormittavuus, huono johtaminen sekä palkkatyytymättömyys on aiheuttanut rekrytointihaasteita ja pulaa osaajista. (Hølge-Hazelton & Berthelsen 2021, 158–159; Kundu & Lata 2017, 717.). Alan nykytila vaatii pitämään kiinni nykyisistä asiantuntijoistaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella haasteisiin on vastattu yhteisöohjautuvuudella ja valmentavalla johtamisella (Keusote 2021).

Yhteisöohjautuvuus on tapa koordinoida työtä ja johtamista. Keskiössä on tiimityö, jossa tiimi yhdessä päättää ja organisoi omaa työtään. Yhteisöohjautuvuus tuo henkilöstölle valtaa sekä vastuuta. Toimintaa voidaan tukea valmentavalla johtamisella. (Kostamo & Gamrasni 2021 105–118; Martela 2020, 20.) Valmentavassa johtamisessa vastuu on jaettuna esihenkilön ja työntekijöiden välille. Esihenkilö toimii valmentajana, mentorina ja tukijana, jonka tärkein tehtävä on saada esille työntekijän kyvykkyydet ja tukea niiden kehittymistä. Se voidaan nähdä prosessina, johtamistyylinä sekä vuorovaikutussuhteena. (Soback 2021; Viitala & Jylhä 2019.)

Kuva 1. Työyhteisö vaikuttaa vahvasti viihtymiseen ja työn pitovoimaan. (athree 23)

Työn luonne korostuu pitovoimatekijänä

Janita Laalo tutki LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen YAMK-opinnäytetyössään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kotisairaalan pitovoiman menestystekijöitä. Tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstö kokee yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen vaikuttavan työhön sitoutumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuskyselyn avulla. (Laalo 2024.)

Tutkimuksessa kotisairaalan pitovoimatekijöiksi nousivat työn luonne, potilastyytyväisyys, toimiva työyhteisö ja kilpailukykyinen palkkaus sekä mahdollisuudet ammatilliseen kasvuun ja toiminnan kehittämiseen. Valmentava johtajuus ja yhteisöohjautuvuus eivät olleet käsitteinä kaikille selkeitä, joten niiden hyödyt olivat heikosti tunnistettavissa. Henkilöstö näki käsitteiden potentiaalin pitovoiman vahvistajina, mutta se vaatii, että henkilöstöllä ja organisaatiolla on yhteinen käsitys niiden merkityksellisyydestä sekä siitä, kuinka ne näkyvät arjessa. (Laalo 2024.)

Resilienssiä olisi hyvä pohtia organisaatiotasolla

Työntekijät haluavat aktiivisesti vaikuttaa omaan työhönsä, mutta keinojen tulisi olla yksinkertaisia ja vaivattomia. Kiire, liiallinen työkuorma ja huono organisointi nähtiin pitovoimaa sekä työhyvinvointia uhkaavina tekijöinä. Organisaatiotasolla olisikin hyvä pohtia, miten työntekijöiden resilenssiä vahvistetaan, jotta heikentävät tekijät voitaisiin kääntää positiivisiksi tekijöiksi.

Työyhteisön vaikutusta työssä viihtymiseen ei voi olla korostamatta. Työssä viihtyminen taas vaikuttaa suoraan myös tuotettuun asiakaskokemukseen. Pitovoimatekijöitä, joita henkilöstö työssään tunnistaa sekä toisaalta kokee heikentävän, on mahdollista vahvistaa juuri yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen keinoin. (Laalo 2024.)

Kirjoittajat

Janita Laalo valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksesta tutkintonimikkeellä terveydenhoitaja (YAMK).

Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.

Lähteet

athree 28. 2020. Hallitus, liitu, tiimi, liiketoimintaa. Pixabay. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/hallitus-liitu-tiimi-liiketoimintaa-4876630/

Hølge-Hazelton, B & Berthelsen, C. 2021. Why nurses stay in departments with low turnover: A constructivist approach. Nordic Journal of Nursing Research. Vol 41 Nro 3, 158–165. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa DOI: 10.1177/2057158521991434

Kostamo, T. & Gamrasni, M. 2021. Viisi askelta kohti yhteisöohjautuvuutta. Teoksessa Gamrasni, M. (toim. )Matkaopas Yhteisöohjautuvuuteen. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2021-04/matkaopas2.pdf

Keusote. 2021. Blogissamme: yhteisöohjautuvuudella kohti parempaa työelämän laatua. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.keusote.fi/blogissa-yhteisoohjautuvuudella-kohti-parempaa-tyoelaman-laatua/

Kundu, S.& Lata, K. 2017. Effects of supportive work environment on employee retention: Mediating role of organizational engagement. International Journal of Organizational Analysis. Vol. 25, Nro 4, 703–722. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa DOI 10.1108/IJOA-12-2016-1100

Laalo, J. 2024. Henkilöstön pitovoimatekijät Keusoten kotisairaalassa yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404197033

Martela, F. 2020. Neljä teesiä itseohjautuvuudesta ‒ Askeleita kohti yhteisöohjautuvuutta ja itseorganisoitumista. Työn tuuli. Helsinki: Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_022020_final.pdf

Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus. Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Helsinki: Basam Books.

Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.