Sopeutuminen ilmastonmuutoksen muokkaamiin talviin

Ilmastonmuutos näkyy jo arkielämässämme erilaisina sääilmiöinä, mutta osaammeko varautua niiden tuomiin vaikutuksiin? Kesien hellejaksojen, syksyn ja talven pimeyden sekä sateiden ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Muutoksien vaikutukset ovat moninaisia, ja ne vaikuttavat niin luontoon, rakennettuun ympäristöön kuin ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteenkin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen talveen

Lumisateiden osuus Suomen vuosisadannasta on 30–35 prosenttia. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan talven sateiden lisääntymiseen, ja lämpötilan nousun myötä suurin osa sateesta tulee olemaan vesisadetta. (SYKE 2025.)

Syystalven pimeät jaksot voivat tulevaisuudessa olla aiempaa pidempiä lisääntyvän pilvisyyden ja lumen vähäisyyden vuoksi, jolloin myös kaamoksen merkitys mielen hyvinvoinnille korostuu. Auringonsäteilyn muutokset eri vuodenaikoina tulevat aiheuttamaan monenlaisia haasteita. Valon määrän vähenemisen lisäksi haasteeksi nousevat lisääntyvät sateet ja lämpenevä sää. Lämpötilojen pysyttely nollan molemmin puolin lisää esimerkiksi liukkaita kelejä ja siten liikkumiseen liittyviä tapaturmariskejä. (Meriläinen ym. 2021, 39.)

Kaamosmasennuksen oireet

Kaamoksen tuomat haasteet ovat hyvin yleisiä, ja merkittävä osa suomalaisista kokeekin kaamoksen jollakin tavoin ongelmallisena. Suomessa kaikista mielenterveyshäiriöistä kaamosmasennuksen osuus onkin jopa 10 prosenttia (Meriläinen ym. 2021, 39). Mielen haasteet voivat olla myös kaamosrasitusta, jossa oireet ovat samanlaisia kuin kaamosmasennuksessa, mutta ne ilmenevät lievempinä. Tyypillisesti oireet ilmaantuvat lokakuussa ja hälvenevät maaliskuussa, eli niillä on selkeä yhteys vuodenaikoihin. Oireet ovat tyypillisiä masennusoireita, kuten kokonaisvaltaista mielialan laskua. Tämän lisäksi voi olla liikaunisuutta, ruokahalun kasvua, makeanhimoa, liikunnan vähenemistä ja painonnousua. Kaamosmasennuksen oireet voivat ilmetä voimakkaampana iltapäivisin. (Partonen 2019.)

Ihmiskeho toimii sisäsyntyisen vuorokausirytmin eli sirkadiaanisen rytmin mukaan. Aivojen hypotalamus ja käpyrauhanen huolehtivat muun muassa uni-valverytmin säätelystä ja joidenkin hormonien erityksestä. (Boivin & Boudreau 2014.) Sirkadiaaninen rytmi reagoi sisäisten toimintojen lisäksi ympäristöön, eli esimerkiksi valon määrään. Täten se on alttiina reagoimaan myös ilmastonmuutoksen tuomaan valon vähenemiseen. Tutkimusten mukaan sirkadiaaniseen rytmiin voi kuitenkin vaikuttaa omilla rutiineilla. (Partonen & Järnefelt 2021.) Kaamosmasennuksen oireisiin voi käyttää itsehoitona kirkasvalohoitoa, säännöllistä kuntoliikuntaa ja unirytmistä huolehtimista (Partonen 2019).

Talviliukkauden lisääntyminen lisää tapaturmariskiä

Talvisin liukastumisvaarat ovat merkittäviä, ja vuosittain päivystykset ruuhkautuvat niistä johtuvien tapaturmien vuoksi. Hyötyliikunnan kannalta liikkuminen kävellen ja pyörällä on tärkeää, mutta samalla tapaturmariskit kasvavat. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii kehittämään liukastumisen ehkäisyä muun muassa parantamalla asuinympäristöjen turvallisuutta ja esteettömyyttä. Tapaturmien ehkäisyssä nousevat kuitenkin omat valinnat merkittävään rooliin. Pystyssä pysymiseen vaikuttavat kengänpohjien materiaalivalinnat, oma fyysinen kunto ja tasapaino. (Meriläinen ym. 2021, 37.)

Kestävää sopeutumista

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on tärkeää muistaa myös kestävyysajattelu, jotta emme pahenna alkuperäistä haastettamme. On tärkeää käyttää harkintaa omissa hankinnoissa ja ostaa vain todelliseen tarpeeseen. Meriläisen ym. (2021, 47) mukaan julkisissa hankinnoissa huomioidaan ekologisuutta ja lähipalveluita. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä niin yksilöiden, yhteisöiden kuin yhteiskunnankin tasolta. Kaamokseen ja liukkauteen varautuessa omalla toiminnalla voi vaikuttaa monin tavoin, ja suuri osa keinoista on kestäviä. Yhdessä kaamoksen ja liukkauden haasteet kohdataan turvallisemmin, ja pienetkin teot voivat tuoda valoa pimeään.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen erilaisia keinoja selvitetään myös Lahden kaupungin ja LAB ammattikorkeakoulun toteuttamassa Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä -hankkeessa. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama, ja sitä toteutetaan 1.1.2025–30.6.2027 välisenä aikana.

Linkki Helle-hankkeen nettisivuille

Lähteet

Boivin, D. B. & Boudreau, P. 2014. Impacts of shift work on sleep and circadian rhythms. Pathologie biologie. Vol. 62 (5), 292–301. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.patbio.2014.08.001

Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., … & Mukala, K. 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5410-6

NadineDoerle. 2016. Sade, Talvi, Luonto. Pixabay. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sade-talvi-luonto-syksyll%c3%a4-1200465/

Partonen, T. 2019. Kaamosmasennusta voi hoitaa. Lääkärilehti. Tieteessä-katsaus. Vol. 74 (41), 2291–2296a. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa SLL412019-2291.pdf

Partonen, T. & Järnefelt, H. 2021. Mitä uni on? Teoksessa J. Lönnqvist, M. Henriksson, M. Marttunen, T. Partonen & V. Aalberg. (toim.). Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

Suomen ympäristökeskus SYKE. 2025. Ilmastonmuutos etenee. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/ilmastonmuutos/ilmastonmuutos-etenee

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/helle-saan-aari-ilmioihin-sopeutuminen-paijat-hameessa