Ajatusten ja ideoiden jakaminen muille mahdollistaa niiden tarkastelun monista eri näkökulmista ja luo pohjan jatkokehittämiselle. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen ovatkin kehittämistoiminnan keskiössä. Euroopan unionin osarahoittamassa ja LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamassa OmniTexLux – AI-tehostettu tekstiilitunnistus -hankkeessa lähdettiin hyödyntämään yhteistyön voimaa järjestämällä työpajapainotteinen tilaisuus, jossa verkostoiduttiin ja käytiin keskustelua tekstiilien kiertotaloudesta sekä tunnistusteknologioista. Verkostoitumistilaisuus järjestettiin hybridinä lokakuussa 2025, ja siihen osallistui parikymmentä aiheesta kiinnostunutta sekä aiheen parissa työskentelevää toimijaa.
Linkki OmniTexLux-hankkeen nettisivuille
Muutos kohti tekstiilien kiertotaloutta vaatii pitkäjänteisyyttä
Työpajatyöskentely aloitettiin herättelemällä osallistujat aiheeseen pohtimalla tekstiilien kiertotalouden kehityspolkua aina vuoteen 2050 asti. Esiin nousi lähivuosien muutoksen hitaanpuoleinen tahti. Sääntelyä on kuitenkin tulossa, ja sitä ohjaa vuonna 2022 julkaistu EU:n tekstiilistrategia (Euroopan komissio 2022). Osallistujat näkevät sääntelyn ohjaavan tuotantoa sekä ostokäyttäytymistä isommissa määrin jo kymmenen vuoden päästä. Digitaalisten tuotepassien uskotaan olevan laajassa käytössä ja toimivan keräysverkoston muodostuneen. Vuoteen 2040 mennessä nähdään, että kuluttajien asenteiden ja käyttötottumusten muutos on selkeämpi. Robotiikka tukee kiertotalouden muutosta, mutta haasteena pidetään edelleen materiaalien moninaisuutta. Osallistujat ovat toiveikkaita tekstiilien kiertotalouden suhteen ja uskovat sen saavuttavan lähes suljetun kierron 25 vuoden päästä.
Itse työpajat oli jaettu kolmeen teemaan: verkostot ja yhteistyö, tunnistusteknologiat ja tekstiilien tunnistustarpeet. Verkostoihin ja yhteistyöhön keskittyvässä osuudessa korostui moninaisen yhteistyöverkoston tärkeys tekstiilien kiertotaloudessa. Yhdistävänä tekijänä toimisivat yhteiset tavoitteet, ja toimiva tiedonvaihto tukisi verkoston kehitystä. Jäteyhtiöiden ja kierrätyslaitosten rooli on keskeisessä asemassa suljetun kierron rakentamisessa. Julkinen sektori ohjaa tekstiilien kiertotaloutta sääntelyn avulla ja luo tukijärjestelmät siirtymää varten. Tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja teknologiakehittäjät toimivat innovaattorin roolissa kehittämällä kierrätystä ja uusia kestäviä materiaaleja. Kuluttajat ovat välttämättömässä osassa; loppukäyttäjien on osallistuttava kierrätykseen ja se on tehtävä heille helpoksi.
Tunnistusteknologiat mahdollistavat tekstiilin tehokkaan jatkohyödyntämisen
Tunnistukseen keskittyvän osion pohdinnoissa tunnistusteknologioiden, kuten lähi-infrapunaspektroskopian (NIRS), keskeisiksi arvoiksi nousivat tarkkuus, nopeus ja luotettavuus. Tekstiilien kiertotalouden teollisen mittakaavan kierrätys vaatii kustannustehokkuutta. Tunnistusteknologiat tehostavat kierrätystä lisäämällä materiaalien hyötykäyttöastetta ja parantamalla laatua. Teknologioiden toivotaan kehittyvän haitta-aineiden tunnistamisessa sekä vaikeiden materiaalien ja sekoitteiden tunnistamisessa. OmniTexLux-hanke on jatkumoa LAB-ammattikorkeakoulussa tehdylle tutkimukselle ja kehittämistyölle tekstiilien tunnistusteknologioiden parissa (LAB-ammattikorkeakoulu 2025).
Kolmantena osiona oli pohtia tarkemmin tekstiilien tunnistustarpeita ja haasteita. Jotta tekstiilien kiertotalous saavuttaisi täyden potentiaalinsa, vaatii se osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Älykkään lajittelun lisääntyessä on otettava huomioon myös ihmisten ja robottien työnjako. Perimmäisenä haasteena on ruohonjuuritason valmius, joka voidaan kiteyttää kuluttajien lajittelutietoon ja motivaatioon. Alan toimintatapojen haasteissa korostuu lainsäädännön ja sääntelyn merkitys. Osallistujien huomio ei keskittynyt vain tekstiilien vikojen, puhtauden, kuluneisuuden, värien, haitta-aineiden, kuitukoostumuksen ja monikerrosrakenteiden tunnistamiseen, vaan brändit ja tekstiilien vintage-arvo nostettiin esiin tunnistustarpeiden listalle. Laitteiden ja teknologian osalta haluttiin noteerata tunnistuslaitteiden helppokäyttöisyys. Jotta tekstiilien kiertotaloutta pystytään skaalaamaan, tarvitaan automatisoinnin, tekoälyn, dataohjauksen ja robotiikan yhteensovittamista. Digitaalinen tuotepassi oli osana osallistujien keskusteluja pitkin tilaisuutta. Se on selkeästi osa alan toimijoiden lähitulevaisuuden näkymiä jo nyt.
Tekstiilien kierto ei pääse täyteen potentiaaliinsa, jollei sille luoda tarvittavaa toimintaympäristöä. Tämä tarkoittaa keräyspisteiden saavutettavuutta ja kansallista kattavuutta. Haitta-aineiden sääntelyllä ehkäistään niin ympäristövaikutuksia, että luodaan laadukkaampia ja turvallisempia kierrätysmateriaaleja. Huomioimalla tekstiilien tunnistustarpeet ja haasteet kokonaisvaltaisesti varmistetaan materiaalin tehokas kierto.
Kirjoittajat
Enni Arvez työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii projektipäällikkönä OmniTexLux-hankkeessa.
Tuulia Rautio opiskelee tieto- ja viestintätekniikkaa LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii työharjoittelijana OmniTexLux-hankkeessa.
OmniTexLux-hankeen toteuttajana toimii LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sen rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus.
Lähteet
Euroopan komissio. 2022. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions: EU strategy for sustainable and circular textiles. COM/2022/141 final. EUR-Lex 52022DC0141. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022DC0141
LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. LAB kehittää teknologioita ja tekoälyä tekstiilien tunnistukseen. Uutinen 20.2.2025. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/lab-kehittaa-teknologioita-ja-tekoalya-tekstiilien-tunnistukseen
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. OmniTexLux – AI-tehostettu tekstiilitunnistus. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/omnitexlux-ai-tehostettu-tekstiilitunnistus
