ODF2030 on kestävän sanitaation kehityshanke Ghanassa

Hanke on jatkumoa pitkäaikaiselle kunta- ja korkeakouluyhteistyölle Lahden ja länsiafrikkalaisen Hon kunnan välillä. Hankkeessa edistetään erottelevien kuivakäymälöiden käyttöä sekä tietoisuutta sanitaation merkityksestä. Hanke on Suomen ulkoministeriön (2018) rahoittama ja sen toteuttaa Käymäläseura Huussi ry yhteistyössä Lahden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen sekä Ho Municipal Assemblyn ja Ho Technical Universityn kanssa. 

Aiemman yhteistyön seurauksena alueelle on rakentunut seitsemän koulukäymälää ja noin 50 kotitalouskäymälää (KUVA 1).  

KUVA 1. Valmis “vanhanmallinen” kotitalouskäymälä Matse Bethanyn kylässä. Huomaa erikoisuus: perhe asennutti sähkövalaistuksen, jotta käymälää on mukavampi käyttää myös pimeällä. Kuva: Teemu Häyrinen, 2018.

Kysymys on elämästä ja kuolemasta 

Tällä hetkellä merkittävä osa kunnan (n. 180 000) ja Voltan maakunnan väestöstä tekee tarpeensa maahan (RCN GHANA 2020). Vain pienellä osalla on mahdollisuus kehittyneempään sanitaatioon ja kunnan “jätevedenkäsittelylaitoksen” (KUVA 2) palveluihin.  

KUVA 2. Jätevedenkäsittelylaitos on pelkkä keskusta-alueen ulkopuolella sijaitseva alue, minne säiliöautot tyhjentävät jätevedet. Kuva: Teemu Häyrinen, 2018.

Viranomaiset tiedostavat puutteellisen sanitaation riskit ihmisten terveydelle, ympäristölle ja pohjavesien saastumiselle, mutta joutuvat sietämään niitä, koska rahaa nykyaikaisiin puhdistusmenetelmiin ei ole. Vaikka maalla onkin merkittävät luonnonvarat (EROS 2018), niistä saatava hyöty kanavoituu kuitenkin pääsääntöisesti vain suurimmille kaupunkiseuduille. Tilannetta pahentaa edelleen se, että merkittävä osa maan taloudesta on harmaan talouden piirissä (Nchor, D., Adamec, V., Kolman, P. 2015). Tämä yhtälö tarkoittaa, ettei Hon kaltaisilla paikoilla ole riittävästi rahaa korjata asioita itsenäisesti. Onneksi kaupunkialueella asuvat saavat käyttövetensä pohjavesien sijaan joko viereisestä tekojärvestä tai kaupallisena pullovetenä. Tilanne on toinen ja erityisen kriittinen maaseudulla, jossa kokonaisten kylien vesihuolto voi olla vain yhden kaivon tai puron varassa. On helppo ymmärtää, miksi apumme on äärimmäisen tärkeää.  

Seuraavien vuosien aikana suoritetaan mm. sanitaatiotason peruskartoituksia ja vertaisarviointeja sekä toteutetaan koulutuksia, viestintäkampanjoita ja pilotteja, joista merkittävimmät tähtäävät kolmen uudenmallisen koulukäymälän (noin 700 käyttäjää) ja neljän kotitalouskäymälän rakentamiseen sekä virtsan ja kompostin aiempaa laajempaan lannoitekäyttöön maanviljelyssä. Käymälöiden suunnittelussa pyritään vastaamaan aiempien edunsaajien antamiin kehitysehdotuksiin, jotka liittyvät niiden kokoon, kustannustasoon, saavutettavuuteen, siivoukseen sekä kunnossapitoon. Yhtälö on haastava, sillä parannukset tulee tehdä aiempia vuosia pienemmällä rahalla ja käyttämällä vain paikallisesti saatavilla olevia materiaaleja. Rakentaminen on tätä kirjoittaessa käynnissä ja se on ajoitettu vuosille 2020–2021.  

Kirjoittaja

Teemu Häyrinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ODF2030:n rakentamisesta vastaavana projektipäällikkönä.  

Lähteet

EROS. 2018. West Africa: Land Use and Land Cover Dynamics. [Viitattu: 25.9.2020]. Saatavissa: https://eros.usgs.gov/westafrica/country/republic-ghana 

RCN GHANA. 2020. Open defecation still problem in Volta Region. [Viitattu 25.9.2020]. Saatavissa: https://www.washghana.net/node/369 

Nchor, D., Adamec, V., Kolman, P. 2015. Comparison of Shadow Economies: The Case of Ghana, Nigeria and UK. ResearchGate. [Viitattu: 25.9.]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/289366917_Comparison_of_Shadow_Economies_The_Case_of_Ghana_Nigeria_and_UK 

Ulkoministeriö. 2018. Suomi tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistamista 18 miljoonalla eurolla. [Viitattu: 25.9.2020]. Saatavissa: https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/suomi-tukee-kehitysmaiden-kansalaisyhteiskuntien-vahvistamista-18-miljoonalla-eurolla?p_p_auth=I3DJsOJK&curAsset=0&stId=44227&fbclid=IwAR3x06rXBKGzvLGVZn8d7ZG50_cZXoOMC65ElB8ruv8kKELJbcFhP2RwDfQ 

Kuvat  

KUVA 1. Teemu Häyrinen. 2018. Valmis kotitalouskäymälä Matse Bethanyn kylässä.  

KUVA 2. Teemu Häyrinen. 2018. Hon kunnan vielä toistaiseksi käytössä oleva “jätevedenkäsittelylaitos”. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *