Kävelevä veripankki (Walking Blood Bank, WBB) on toimintamalli, jossa ennalta testatut vapaaehtoiset luovuttajat voidaan kutsua nopealla aikataululla luovuttavaan verta tilanteissa, joissa verivalmisteiden saatavuus veripalvelun kautta on riittämätöntä tai uhattuna. Kansainvälisesti kävelevää veripankki -toimintamallia on käytetty hyvällä menestyksellä Yhdysvaltojen sotilasoperaatioissa. Myös haja-asutusalueilla Yhdysvalloissa sekä öljynporauslautoilla Norjassa on näyttöä toimintamallin toimivuudesta (Braverman ym. 2020; Apelseth ym. 2022). Suomessa kaikki luovutettu veri kulkee verikeskuksen kautta Vantaalla. Normaalioloissa toiminta on sujuvaa, mutta poikkeusoloissa veren saatavuus voi vaarantua (Jama & Lauronen 2024). Toimintamallin mahdollinen käyttöönotto aiheuttaakin pohdintaa: Olisiko Suomessa riittävästi vapaaehtoisia luovuttajia tilanteen sen vaatiessa?
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetussa opinnäytetyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten halukkuutta osallistua kävelevään veripankki toimintaan poikkeusoloissa. Kyselyyn vastasi 445 pääsääntöisesti työikäistä henkilöä keskisuuresta suomalaisesta konsernista.
Vahva auttamishalu tukee toiminnan mahdollisuuksia
Kyselyn vastaukset osoittivat, että auttamisen halu poikkeusoloissa on huomattavan korkeaa. Vastaajista 88 % olisi valmis luovuttamaan verta lyhyellä varoitusajalla, ja poikkeusolon vakavuus lisäsi halukkuutta entisestään. Noin ¾ vastanneista olisi halukkaita osallistumaan vapaaehtoiseen verenluovuttajapooliin. Kyselyn kautta nousi esiin myös mahdollisia haasteitä/esteitä verenluovutukselle. Kuitenkin poikkeusolojen vallitessa, suurin osa olisi haasteista huolimatta valmiita auttamaan. (Tiira ym. 2025)
Korkea halukkuus antaa hyvää pohjaa arvioida, että kävelevää veripankki -toimintaa olisi mahdollista kehittää myös Suomessa. Tällöin voitaisiin täydentää nykyistä veripalvelua erityisesti poikkeusoloissa. Kyselyn tulokset osoittavat myös, että suomalaisilla on sekä kiinnostusta että valmiutta osallistua tarvittaessa verenluovutukseen poikkeusoloissa (Tiira ym. 2025). Tulokset voivat toimia lähtökohtana jatkotutkimukselle, jossa tarkastellaan kävelevä veripankki toimintamallin käytännön toteutusta, turvallisuusprotokollia sekä yhteistyötä terveydenhuollon ja viranomaisten välillä. Suomessa pitkät välimatkat etenkin pohjois-etelä akselilla muodostavat haasteen verituotteiden riittävyyden takaamiseksi maan laajuisesti poikkeusoloissa. Kävelevä veripankki voisi muodostaa tärkeän osan kansallista kriisivalmiutta.
Opinnäytetyöt poikkeusoloihin varautumisen tutkimus- ja kehittämisresurssina
AMK-opinnäytetöiden hyödyntäminen poikkeusolojen valmiuden kehittämisessä ja tutkimisessa on toistaiseksi ollut vähäistä. Tämä resurssi tulisi jatkossa ottaa tehokkaammin käyttöön viranomaiskentässä. Aiheiden kiinnostavuus ja mielekkyys ovat selkeästi nosteessa tämänhetkisen turvallisuuspoliittisen kehyksen vuoksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan nostaa esille tämä kävelevän veripankin mahdollisuuksia kartoittava opinnäytetyö. Oppilaitosten ja viranomaistoimijoiden tiiviimpi yhteistyö opinnäytetyöaiheiden osalta vaatii kuitenkin entistä aktiivisempaa kontaktipintojen rakentamista työelämän toimijoiden kanssa. Isossa roolissa on myös jo olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä opinnäytetöiden aiheiden kartoitustyö. Hyödyllisenä näkökulmana olisi nähtävä myös opinnäytetöiden suhteellisen nopea prosessisykli, jolloin on mahdollista kehittää ketterästi kokonaisturvallisuuden aihealueeseen kuuluvia toimintoja. Resurssien kiristyessä viranomaistoimijoillakin, olisi tässä mahdollisuus käyttää aktiivisesti olemassa olevaa toimivaa järjestelmää yhteisen edun saavuttamiseksi. Opinnäytetöiden hyödyntäminen tiivistäisi yhteistyötä viranomaiskentän kanssa ja antaisi myös valmistuville opiskelijoille valmiuksia kriisitilanteiden varautumisen näkökulmasta.
Kirjoittajat
Niklas Heikkinen, Joonas Tiira ja Joonas Viinanen, ensihoitaja (AMK) -opiskelijoita, LAB-ammattikorkeakoulu.
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana mm. johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Lähteet
Apelseth, T., Arsenovic, M. & Strandenes, G. 2022. The Norwegian blood preparedness project: A whole blood banks for early treatment of patients with life-threatening bleeding in municipal health care services, ambulance services, and rural hospitals. Transfusion, Vol 62(1), 22–29. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/trf.16968
Braverman, M., Smith, A., Shahan, C., Axtman, B., Epley, E., Hitchman, S., Waltman, E., Winckler, C., Nicholson, S., Eastridge, B., Stewart, R. & Jenkins, D. 2020. From Battlefront to homefront: Creation of a civilian walking blood bank. Transfusion, Vol 60, 167–172. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/trf.15694
Jama, T. & Lauronen, J. 2024. Kävelevä veripankki siviiliterveydenhuollossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024: 1125-1132. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18322.pdf
Tiira, J., Viinanen, J., Heikkinen, N. 2025. Kävelevä veripankki poikkeusoloissa : suomalaisten halukkuus osallistua poikkeusolojen verenluovutukseen. Opinnäytetyö. Theseus. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928619
