Toimivampaa sydänkuntoutusta perusterveydenhuollossa

Sepelvaltimotaudilla tarkoitetaan tilaa, jossa sepelvaltimoihin on kertynyt ateroskleroosia. Riskitekijöiden minimoiminen ja ennustetta parantava lääkitys ovat tärkeä osa sydänvalmennusta. (Käypä hoito -suositus 2022). Sydänpotilaiden sekundaariprevention toteuttamisen ensisijainen vastuu on perusterveydenhuollolla. Yleislääkäreillä oleva vastuu sydänpotilaan jatkohoidosta on suuri, koska erikoissairaanhoidossa potilaan hoito keskittyy pääasiassa vaativaan diagnostiikkaan. (Hekkala ym. 2021)

Sydänkuntoutuksen systemaattinen toteutus Suomessa on vähäistä, vaikka sen vaikuttavuus on osa hoitosuosituksia. (Hekkala & Laukkanen 2020) Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjun tulisi olla ehjä, mutta kun tauti on toimenpiteen avulla hoidettu oireettomaksi, putoaa osa potilaista tästä seurannasta erikoissairaanhoidosta pääsyn jälkeen. (Hekkala ym. 2021)

Kohti laadukkaampaa ohjausta

Valtimotautitapahtumia ja sydänperäisiä kuolemia pystytään sitä todennäköisemmin vähentämään, mitä useampaan riskitekijään pystytään vaikuttamaan. Parhaimmillaan prosessi sairastumisen jälkeen pystytään jopa pysäyttämään. (Hekkala & Laukkanen 2020.) Potilaan sitoutuminen elintapamuutoksiin ja lääkehoitoon on tärkeää, mutta esimerkiksi joka kolmas potilas lopettaa lääkityksen omaehtoisesti. (Hekkala ym. 2021.) Terveellinen ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat yhtä tärkeitä tekijöitä sairauden hoidossa kuin lääkehoito (Kettunen 2023).

Sydänkuntoutuksen tulisi tarjota tukea sairauden kanssa elämiseen, antaa tietoa itse sairaudesta sekä huomioida myös psykososiaaliset tekijät. Näin pystytään esimerkiksi nopeuttamaan työelämään paluuta sekä parantamaan työkykyä. Elämänlaatua pystytään parantamaan hyvin toteutetun lääkehoidon lisäksi onnistuneilla elämäntapamuutoksilla. (Hekkala ym. 2021.)

Potilasohje sepelvaltimotautipotilaan jatkohoidosta kontrolleineen

Ajatus kehittämistehtävään lähti Savonlinnan terveyskeskuksen vastaanoton tarpeesta, ja se toteutettiin osana LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutusta. Ohje sepelvaltimotautipotilaan jatkohoidosta ja siihen liittyvistä kontrolleista puuttui. Potilasohjeen on tarkoitus toimia työvälineenä perusterveydenhuollossa, sairaanhoitajan vastaanotolla sekä digitaalisissa palveluissa. Terveyskeskuksen vastaanotossa ei tällä hetkellä työskentele sydänhoitajaa, mikä tarkoittaa sitä, että sydänhoitajan potilasohjaus tapahtuu puhelinkontrolleina erikoissairaanhoidon puolella.

Laatimalla potilasohjeen sepelvaltimotaudista perusterveydenhuollon vastaanottoon pystytään vaikuttamaan potilaan saamaan yksilölliseen ohjaukseen. Erikoissairaanhoidon osastojakson aikana ohjaus on voinut jäädä vähäiseksi tai potilas ei ole akuuttitilanteessa pystynyt vastaanottamaan hänelle annettua tietoa. Tällöin perusterveydenhuollossa annettava ohjaaminen on tärkeää.

Lähteet

chaiyananuwatmong… 2023. Anuwatmongkolchai, C. Savuke, tupakkaa, savu, tupakoitsija. Pixabay. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/savuke-tupakkaa-savu-tupakoitsija-7788812/

Hekkala, A-M. & Laukkanen, J. 2020. Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen haasteet Suomessa. Sydänääni. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.fincardio.fi/site/assets/files/4884/sydanaani_2a_20_teema_netti.pdf

Hekkala, A-M., Laukkanen, J. & Airaksinen, J. 2021. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio –tiedosta tehokkaaseen toteutukseen. Lääkärilehti. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/4ba6e200-0739-48e0-a267-a09923a16880/content

Kettunen, R. 2023. Sepelvaltimotauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00077/sepelvaltimotauti?q=syd%C3%A4n%C3%A4%C3%A4ni

Käypä hoito. 2022. Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50102#K1