Kinestetiikka on voimavaralähtöinen lähestymistapa, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmistä kunnioittavaan kohtaamiseen ja näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle (Suomen kinestetiikkayhdistys 2025). Kinestetiikka tukee potilaan liikkumista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020). Ja sen tavoitteena on tukea ihmistä hänen perustoiminnoissaan siten, että hän kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee aktiivisesti osallistumaan toimintoihinsa sairaudestaan tai vammastaan huolimatta, myös elämän viimeisinä hetkinä (Suomen kinestetiikkayhdistys 2025).
Kinestetiikan perusajatuksena on jokaisen ihmisen perustarve ja oikeus liikkua ja tulla kosketetuksi kehoa ja mieltä kunnioittavasti (Hantikainen 2018, 256). Sama tavoite on ihmisillä keillä on parantumaton kuolemaan johtava sairaus. Tällöin tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämänlaatu. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus, 2019.) Elämän laatuun vaikuttaa pienikin itsenäinen fyysinen toimintakyvyn riippumattomuuden tunne, onnellisuus omasta kykenemisestä ja arvokkuus ihmisenä. Jokaisen ihmisen tulisi saada käyttää jäljellä olevia voimavarojaan, itseään hyödyttävällä tavalla. (Hantikainen 2018, 256.)
Hoitava ja lempeä koskettaminen
Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Tarkoituksena on ehkäistä ja lievittää kärsimysta sekä vaalia elämänlaatua. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja ajoittuu päiviin tai muutamiin viikkoihin ennen potilaan kuolemista. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypähoito suositus, 2019.) Saattohoidossa olevalle on tärkeää, että häntä kosketetaan. Viestiminen kosketuksen kautta on mahdollista, vaikka sanallinen viestintä ei enää tavoita. Koskettaminen on hyvin henkilökohtainen asia ja siksi henkilökunnalla on oltava kykyä tunnistaa, kuinka potilas kokee koskettamisen. Esimerkiksi kiireinen, kova ja kylmä kosketus saattaa tuntua ikävältä ja saatamme lisätä hoidettavan henkilön jännitystä kehossa. Vääränlainen kosketus aiheuttaa myös pelkoa ja ahdistusta ja voi vaikuttaa negatiivisesti henkilön hengitykseen, olotilaan ja liikkumiseen. Kosketuksesta jää kehoon muistijälkiä, jotka voivat tuntua vielä pitkänkin ajan jälkeen. Läheisiä pitäisi enemmän rohkaista koskettamaan tai silittämään läheisensä käsivartta tai kättä. Kosketus voi auttaa myös omaista. (Hantikainen 2018, 256,257.)
Kosketuksen tulisi olla mahdollisimman laaja-alainen ja pehmeä. Koskettaminen tapahtuu enemmän kämmenellä, kuin sormilla. Tärkeää on, että potilas kokee koskettamisen miellyttävänä. Vuorovaikutteisella koskettamisella tavoitteena on yhteyden saaminen potilaaseen. Mikäli yhteyttä ei muodostu, voi kosketus olla kylmä tai välinpitämätön. Vuorovaikutteisen koskettamisen avulla potilaalle annetaan mahdollisuus hyödyntää omia voimavaroja, sekä osallistua hoitoonsa. Kosketus antaa tunteen läsnäolostasi. (Hantikainen 2018, 49, 265.)
Aito kohtaaminen
Kunnioittavalla kosketuksella voidaan rauhoittaa, lohduttaa, suostutella, rohkaista ja piristää. Surun hetkellä, kosketus voi palauttaa toivon ja luottamuksen. Lääketieteellisesti on tutkittu koskettamisen vaikuttavan elimistön mielihyvä- ja rauhoittumismekanismeihin. Lisäksi koskettaminen vaikuttaa kehon perustoimintoihin. (Sydänliitto 2019.)
Aito kohtaaminen ja kosketus ovat erittäin tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Aidon ja lämpimän kohtaamisen saattaa muistaa vielä vuosikymmenten jälkeen, samoin kipua lievittävän hieronnan. Kosketuksella voidaan lievittää sekä fyysistä kipua että psyykkistä pahoinvointia. Pitkän sairaalajakson aikana moni kokee yksinäisyyttä, vaikka osastolla on jatkuvasti hoitajia ja toisia potilaita. Oleellista ei ole se, kuinka paljon ihmisiä on ympärillä, vaan se, kuinka ihmiset kohtaavat toisensa. Lämmin kosketus on tärkeä merkki potilaalle siitä, että hänet on huomattu ja että hän on tärkeä. (Styrman & Torniainen 2018, 54).
Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa laadittiin kehittämistehtävänä posteri lääkkeetön oirehoito palliatiivisessa hoidossa kinestetiikan keinoin. Posterin tavoitteena on kehittää ja lisätä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palliatiivisen osaston hoitajien osaamista lääkkeettömään oirehoitoon kinestetiikan näkökulmasta. (Ahonen & Käkelä 2025.)
Kirjoittajat
Marjaana Ahonen työskentelee sairaanhoitajana Etelä- Karjan hyvinvointialueella palliatiivisella osastolla. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.
Anu Käkelä työskentelee sairaanhoitajana Etelä- Karjalan hyvinvointialueella palliatiivisella osastolla. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.
Sari Lehtinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ahonen, M. & Käkelä, A. 2025. Lääkkeetön oirehoito palliatiivisessa hoidossa kinestetiikan keinoin. Saatavilla rajoitetusti.
Hantikainen, V. 2018. Kinestetiikka Toimintamalli voimavarojen ylläpitämiseen liikkeen avulla. PS-kustannus Jyväskylä.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#s22
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/547ee57b-89a5-4385-81d2-e79d9a82f40a/content
Suomen kinestetiikkayhdistys. Viitattu 30.10.2025 Saatavissa https://www.kinestetiikka.fi/
Sydänliitto, 2019.Parhaimmillaan koskettaminen palauttaa toivon ja luottamuksen. Viitattu 30.10.2025 Saatavissa https://sydan.fi/artikkeli/koskettaminen/
Styrman, S. & Torniainen, M. 2018 Kunnioittavan kosketuksen käsikirja Ammatillinen hoitokohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
